Myyjäistunnelmia

Myyjäiset oli ja meni mukavasti, ja jättivät jälkeensä uuden kiireen. Kaksi päivää olen nyt riehunut kaupunkiasioilla, ja työhuoneella puhertanut tilauksia. Muistellut kivoja myyjäistunnelmia.

Sain suureksi iloksi huippuhauskat naapurit. Oikealla puolellani keramikko Tarja, eläkeikään ehtinyt energiapurkaus (toivoisinpa olevani aikanaan yhtä ehtivä eläkeläinen kuin hän). Jäädessään osa-aikaeläkkeelle, hän vuokrasi saman tien taloyhtiöltä alakerran askarteluhuoneen ja perusti sinne keramiikkapajan. Hiukkasta myöhemmin hän vuokrasi pihan käyttämättömän halkoliiterin ja pisti puutyöpajansa toimintakuntoon. Siellä tehdään pikkiriikkisiä nukketalon huonekaluja "omin pienin pullehin kätösin". Lisäksi Rouva T laulaa alttoa kuorossa nimeltä Nostalgia ("vielä hieman enemmän viskiä ja tupakkaa niin saan entistä paremman alton"), sanottelee lauluja Teostolle, takoo kaikenlaisia eteen sattuvia innostavia hommia ja tutustuu uusiin ihmisiin "niin kauan kun osaan auttamatta nauraa ja sokeri suussa sulaa".

Vasemmalta puoleltani löysin nastan pimun. Emilia tekee yrityksessään Nastapimu kaikenlaista hauskaa, tsekkaa kuvia täältä. Hattuja ja asusteita pääasiassa, mutta myös superhauskoja eläinpussukoita ja -kamaa. Ilahduin näistä hirmuisesti. Emilia oli kaikin puolin kiva tuttavuus, varmaan keksimme jotain kivaa yhdessä tulevaisuudessakin. Ja tietenkin sunnuntaina ennen pakkaamista suoritimme vaihtareita, saldoni tässä:

Hurmaavia pehmeitä joulukuusenkoristeita, huomatkaa kimaltavat swarovskit.

Hauskoja pehmeitä avaimenperiä koristeltuina erilaisilla hulluilla elukoilla, tässä kissa-puuma

Nerokas heijastin, ei roiku narun päässä tarttumassa kaikkeen ja repimässä takkia.

Sokerina pohjalla Api, en voinut vastustaa, niin ihana hän on.

Ilme on mahtavan piittaamaton.

Tapasin ilokseni monia vanhoja asiakkaitani kahden vuoden takaisista joulumyyjäisistä, he tulivat asiakseen kertomaan miten tyytyväisiä ovat olleet ostamiinsa joululiinoihin (jotka otetaan pois käytöstä vasta pääsiäisenä). Kankaat ovat säilyneet hyvinä pesuista toiseen ja ilahdutavat edelleen. Voisiko olla parempaa kuin tavata tyytyväisiä asiakkaita? Tuotteissani on jotain sellaista kummaa että ne jatkavat ilahduttamista ajan myötä, usein tapaan ihmisiä jotka pysäyttävät kadulla/myyjäisissä, ja kertovat mitä kamoille kuuluu, kenelle antaneet ja miten niistä on pidetty. Niin kiva kuulla.