Asettumista

Tänä aamuna ensimmäistä kertaa uudessa kodissa vanha Kuningatar Ytte kipusi sänkyyn anivarhaisesta alkaen puskemaan naamaa ja mouruamaan. Olin iloinen ja harmissani. Iloinen siksi että Kuningatar alkaa olla viimeinkin tottunut uuteen kotiin ja liikkuu siellä kuten entisessäkin. Harmissani siksi että olisin mieluusti nukkunut vielä muutaman tunnin.

Veikko, hiukkasen vähemmän vanha ja huomattavasti vähemmän kuningatar oli muutosta tohkeissaan. Sillä oli hauskaa, hyppi laatikoista toisiin, tarkisti kaapit ja komerot, nuuski jokaisen nurkan ja kulman moneen kertaan. Välillä se kävi nukkumassa tukkiunet joista se ei havahtunut kovimpaakaan ääneen. Mietittiin että sen pää on ylikuumentunut kaikista uusista hajuista ja äänistä. Kuningatar majoittui boksiinsa ja kävi ulkona vain syömässä ja vessassa. Vesi sille kannettiin boksin viereen ettei rouva kuivahtaisi. Mutta nyt molemmat ovat asettuneet uuteen kotiin, helpotus, sillä pelkäsin miten vanhukset jaksavat kaiken uuden.

Eilen iltauinnilta palatessamme olin niin iloinen että päätimme jäädä Laajasaloon (vielä ainakin toistaiseksi). Ajatuksissa oli isompi koti jossakin kauempana, mutta Laajasalosta raaskitti lähteä, meren ja luonnon ääreltä. Naapuritalon asunnon myynti-ilmoituksen huomasin vahingossa. Menin lähinnä uteliaisuudesta sitä katsomaan eräässä sunnuntainäytössä. Pian raahasin belgialaisen miehenkin katsomaan. Jotenkin paikka tuntui heti kodilta. Päätimme aivan puun takaa lykätä suurempaa muutosta ja tehdä nyt vain pieni. Hitsin hyvä päätös, oli niin kiva pyöräillä tuttuja kinttupolkuja viilenevässä illassa, paljain jaloin, hiukset valuen suolaista merivettä.

Uusi koti

Pitkästä aikaa jälleen. Tähän väliin on mahtunut töitä, nyrjähdys ja muutto. Muutto on iloista 30 asteen helteessä. Onneksi sentään laatikoiden ja huonekalujen kantamisen suoritti muuttofirma*. Eilen saimme viimeisetkin muuttolaatikot tyhjennetyiksi ja siivotuksi, ihanaa. Alkaa pikkuhiljaa tuntua kodilta. Mutta nyt alkaa se aikaavievin vaihe.

Muutto yllättää viimeistään sitten kun huomaa etteivät vanhat huonekalut, valaisimet ja maalaukset toimi uudessa kodissa. Verhotkin olivat liian lyhyet. Keittiöstä puuttuu juuri sellainen kaappi jota tarvittaisiin. Sekä aamiaispöytä. Olohuoneeseen sopisi kivasti kapea senkki. Uusi sohva on jo ostettu, mutta sitä joutuu odottamaan elokuun lopulle saakka. Uskaltaako ostaa senkkiä ennenkuin sohva on kotona. Entinen olohuoneen lamppu ei sovi uuteen huoneeseen, ja toiset lamput tarvitaan ruokapöydän päälle joka ei enää ole keittiössä. Asunnossa oleva kaunis ja siisti tapetti ei sovi huonekaluihimme ja se menee pakosta vaihtoon. Tarvitsemme siis kaikkea ennenmainittua (ja paljon muuta) lisää, se taas vaatii lukuisia tunteja jalkatyötä ja pähkäilyä. Ymmärrän hyvin miksi ihmiset palkkaavat sisustussuunnittelijoita, aikaa ja aivokapasiteettia säästyy. Hermojakin.

Positiivisia seikkoja uudesta kodista:

1. Ikkunoista, kaikista ikkunoista, on ihanat näkymät (ehkä suurin syy miksi juuri tähän muutimme) (toisaalta kaikesta positiivisuudesta huolimatta se asettaa rajoituksia huonekalujen sijoitukselle koska yritämme saada ne niin että istujalla olisi kaikkein parhaimmat näkymät ulos. Sisutuksellisuudessa joutuu tekemään kompromisseja. Mutta kuinka paljon? Sitä yritämme päättää siiretelemällä huonekaluja edestakaisin).
2. Roskiskatoksessa on energiajäteastiat. Tuntuu hyvältä huomata ettei kaatikselle enää menee juuri mitään.
3. Koti on aivan mielettömän hyvässä kunnossa. Mikään ei ole likaista tai irvota mistään (vielä). Makuuhuoneen maalasimme uusiksi vain koska vaalea lila ei ollut oikein makuumme (uusi väri on murskattua vadelmaa ja kermaa).
4. Vanhat kissarouvat selvisivät hengissä muutosta. He ovat jo täysin mukauttaneet rutiininsa tänne. Viileä laattalattia keittössä on heille helteellä helpotus.
   
5. Olen aivan rakastunut keittökaappeihin jotka ovat jostain 60-luvulta. Ne on juuri maalatut ja puhtaat, ihanan tunnelmalliset ja jotenkin niin aidot. Keittiö oli toinen seikka johon oitis rakastuin. Ja matalampi tasokorkeus sopii 160cm pitkälle naisimmeiselle paljon nykyistä korkeampaa paremmin.
6. Vaatehuone on jättimäinen.

Tänään matkaan Etolaan hakemaan lisää säilytyslaatikoita ja hengareita. Siistin viimeisetkin tavaramurut. Sitten hengähdän loppupäivän. Huomenna jatkuu työt jotka ovat muuton aikana päässeet kasautumaan. Jossain vaiheessa viikkoa pitäisi käydä huonekalukaupoissa. Ensi viikolla toivon kovasti ehtiväni lomalle ja mökille. Päätän raporttini täältä tähän.

*) Jos tarvitsette muuttoapua Helsingissä voin erityisen lämpimästi suositella muuttofirmaa nimeltä Ja-Ki. Kaikki neljä miestä olivat mukavia, jutut hauskoja, tunnelma rento ja letkeä. Palvelu oli erinomainen, jokaikinen laatikko tarkastettin, vietiin oikeaan huoneeseen ja asteltiin niin että ne on mahdollisimman helppo purkaa. Siinä sivussa käännettiin ruokapöytäkin oikein päin oikealle paikalleen. Lisäksi kaikki sujui ällistyttävän nopeasti vaikka maksu on tuntivelotteinen.