Kaikenlaista

Tervehdys kaikille piiiitkästä aikaa. Kiire, tuo vanha sitkeästi kintereilläni pysyttelevä kaveri on ollut vakiovieraana edelleen. Ja tainnut tuoda mukana muutaman kaverinsakin. Surettaa etten ehdi postailla koska blogaaminen on ollut se ainokainen armas harrastukseni ja henkireikäni. Paitsi tietysti keittiössä huseeraaminen, joka sekin on jäänyt kiireen jalkoihin. Käyköhän niin että ehdin kirjoittelemaan tänne oikeastaan vain kevätkauden alussa? Kurkistella keittokirjoihini vain tammikuussa? Toivottavasti ei. 

Kulunut vuosi on ollut huomattavasti entisiä kiireisempi uusien projektien myötä, tarkoitukseni ei suinkaan ole elää näin hektistä elämää, ei minun, naustiskelija-laiskottelijan, ei. Pärjään kyllä kiireen kanssa, olen oppinut järjestämään kalenterini niin priimaan organosintiin että kaikki langat pysyy käsissä. Osaan paremmin jo elää hetkessä, etten stressaa huomisien työlistoista, tai etten osaisi nauttia muutamista pienistä lepohetkistä ennen nukkumaanmenoa. En kärsi enää niin paljon lyhkäisistä yöunistakaan. Olen oppinut pitämään päässäni vain ne käsillä olevat asiat. Tämä kaikki olisi ollut utopiaa reilu vuosi sitten.  Mutta silti arvostan niin paljon hitaampaa elämää jossa on aikaa pysähtyä, tavata ystäviä kahvilla, tai edes soittaa heille puhelimella, lojua sohvalla lukemassa kirjaa, kävellä syksyisessä metsässä, viettää laiskoja viikonloppuaamuja sängyssä köllien. Ei tällainen jatkuva miuuttiaikataulu oikein ole omiani. Vaikkakin työni on kiinnostavaa, rakasta ja hykerryttävän haasteellista, koen että joudun uhraamaan sen eteen hiukan liikaa, erityisesti sosiaalisesti. Ei ole hyvä että ainoat sosiaaliset suhteet löytyy bussin kanssamatkustajista ja hotkaissusta illallisesta baeglaialisen miehen kanssa. Valinta on minun, ja aionkin joulukiireen jälkeen pohtia hartaasti kuinka järjestäsin työni toisin, mistä voisin karsia, mistä ytimestä pitäisin kiinni. En halua olla se henkilö joka polttaa itsensä kymmenessä vuodessa tyystin romuksi ja löytää itsensä samalla ilman ystäviä. Huh, en. 

Kun aikaa on vähän, löytyy itsestä tunnistamattomia piirteitä. Olen kärsimätön, kamalan kärsimätön, en kestä jos jokin itsestä riippumaton asia vie minulta liikaa aikaa. En kestä hidastelua, jonottamista, ruokakaupassa käyntiä, tai bussin myöhästelyä. En tiedä mitä telkasta tulee ja mistä puhutaan maailmalla. Trendit, mitä ne on?  Huumorini on usein jossakin kahvitauolla tai jotain. Kissa seuraa minua kotosalla huoneesta toiseen, hiljaisella kissamaisella tavalla kertoo miten yksinäistä on. Huono omatunto. Lupasin joulun jälkeen tuplehellittelyjä, mutta ei se siitä leppynyt. Nukkuu yöt tiiviisti lonkkani päällä, raukka. Ei reilua.  Syömme neljästi viikossa samaa ruokaa joka heitetään keittymään sammiossa viikonloppuna. Eilinen neljännen kerran bolognesekastike ei tarjonnut enää lohtua vaikkakin oli ihanasti pakattu valkosipulilla ja reilusti juustoraastetta päällä. Belgialainen mies on kullan arvoisen kärsivälinen vaikkakin laiminlyöty hänkin. Kimppaavat kissan kanssa. 

Ei se voi olla minä joka elää näin, eihän?

Mutta enää jouluinen rutistus. Joulu on ihanaa aikaa. Rakastan joulutapahtumia joissa ihmisillä hyvä lämmin mieli. Kiire unohtuu siinä, joulutunnelmassa. Jostain syystä kaupungilla tavarataloissa tuo tunnelma on kadoksissa. Siellä käsissä on vain tunkeminen, kiire ja liian kovalla soitetut joulurallit. Kaikki kiukkuisia henkilökuntaa myöten. Suosin jouluostoksiini tunnelman vuoksi myyjäisiä, mutta myös siksi että saan sieltä ajatuksella tehtyjä, laadukkaita suomalaisia käsitöitä.

Noniin, mutta asiaakin olisi. Siis muutama asia mistä en ole muistanut infota:

1. Nettisivuni ovat uudistuneet: www.rantakoskidesigns.fi , käykää  tsekkaamassa. Sivut laati Kissaniitty. 
2. Nettikauppani uudistui samalla myös http://kauppa.rantakoskidesigns.fi/. Pidän kovasti uudesta selkeän rauhaisasta ilmeestä.
3. Tulevat vielä jäljellä olevat myyjäiseni:
   Naisten joulumyyjäiset Helsingin Katajanokalla Wanhassa Satamassa 4-8.12, myyjäiset avoinna klo 10-18.  Löydyn salista G.
   
   Ornamon joulumyyjäiset Valkoisessa salissa, Aleksanterinkatu 16-18, perjantaina klo 11-17 ja lauantaina klo 10-17.
   
   Päällekäisyyksien vuoksi olen itse mitä luultavimmin Ornamon myyjäisissä tuossa välillä ja minulla on Wanhassa satamassa tuuraaja. Tervetuloa kumpaankin, tunnelmat on ihanat molemmissa!
   
4.  Ja sitten vielä se etten ehtinyt täällä esitellä kolmea uutta Legendaani! Heidät esiteltiin Habitare-messuilla ensi kertaa. Leidit ja gentlemannit, saanko esitellä:

Freddie 

Audrey

John

Kaikki löytyvät lukuisista erilaisista tuottehista. 

Oikein mukavaa joulukauden odottelua teillekin ystäväiset! Toivottavasti tapaamme hivenen useammin tulevaisuudessa.

MadeBy Helsinki

Hengissä ollaan, ollaanko siellä? Kiire jatkuu aivan hölmön lailla ja koska aikaa on 5 viikkoa Habitareen tahti kiihtyy kiihtymistään. Tänä vuonna minulla on Habitaressa nimittäin kaksi omaa osastoa. Toinen löytyy Ornamon kortteleista,  siellä myydään vain Legendoja, ja toinen oma suurempi osasto jonne tuon aivan uudet akustiikkalevyni, sekä vähän muutakin uutta sisustusasiaa. Haukkasinkohan liian suuren palan? Vastauksen kuulette viiden viikon päästä. Pitäkää peukkuja, on nimittäin aika muhevat työlistat työn alla. Tunnen itseni hamsteriksi juoksupyörässään. Fiilis on juuri se mitä luulen hamstereillakin olevan, osittain pakonomaista juoksemista, vauhti kiihtyy aivan liian kovaksi, pää menee pyöryksiin, jalat sekoaa tahdista ja sitten pyöritään holtittomasti keskipakovoiman liiskatessa reunoja vasten, mutta osittain on kyllä hirmuhauskaakin. Ainahan ne hamsteritkin palaavat pyörälleen.

Viime ajat muun kiireen lisäksi on täyttynyt uuden kaupan perustamisesta. Ei mikään pieni homma.

Muistanette että Krafti, se meidän pieni käsityöpuoti Bockin talossa, meni vuoden alusta remppaan? Nyt olemme avanneet ovemme jälleen mutta aiva uudella kokoonpanolla ja konseptilla! Kaupan nimi on:

Yhdistimme voimamme kahden muun pienen osuuskunnan kanssa ja vuorasimme talon suurimman tilan, 150m2 kokoisen kauniin vanhan läpitalon huoneen. Tätä tilaa jouduimme oikein hakemaan koska Helsingin kaupunki on tämän tilan suhteen mukana voimakkaasti ja vaatimukset olivat kovat. Sepä ei meitä haitannut koska vaatimukset sopivat meille täydellisesti. Kauppamme ei nimittäin ole ihan tavanomainen kauppa. Meiltä löytyy pajatila jossa tulemme pyörittämään monenlaisia kädentaito- ja lifestyle-kursseja, sekä erilaisia luentoja. Meiltä löytyy kahvila ja tee-se-itse-juttuja. Jos sinulla on hiukan ylimääräistä aikaa, voit tulla askartelemaan, ompelemaan, lukemaan käsityölehtiä ja juomaan ne kahvit. Kahvin kanssa leivoin herkku-cookieita ja tulevassa leivonnaisten määrä vaan kasvaa. Ihanaa, olenkin oikein odottanut paikkaa jonne saisin leipoa! Kahvi on muuten hyvää, hankimme ravintolalaatuisen kahvilaitteen Nespressolta, ei siis kitkerän seisonutta kahvia meiltä.

 

Uusi uljas ovemme, kylttejä vielä odottelemme.

 Kauppaa laittamassa, siihen vierähtikin muutama viikko naiivisti arvioidun viikon sijaan.

 

Kahvilan tuolit maalattiin raikkaan oransseiksi ja kassan takana meillä on kiva liitutauluseinä.

 Tässä näyttää jo sangen valmiilta

 Kahvilan ehdottomasti suloisimmat asiakkaat, cookiet tuntuvat maistuvan!

 

Meiltä löytyy myös herkullisen väriset ulkopöydät aurinkoisten päivien kahvivieraille.

 Aurinkoisina päivinä meillä levittäydytään ovistakin ulos.

Pilkahdus Legendoja.

Kaupasta löytyy 14 osakkaan omat työt, sekä suuri joukko muitakin taidokkaita käsityöläisiä.  Ne teistä jotka ovat Facebookissa löytävät koko kaupan kirjoa täältä. Muut, tervetuloa tutustumaan kauppaan! (Tulen kyllä esittelemään jäsenistöä tälläkin jahka ehdin).

MadeBy Helsinki asustaa osoitteesta Katariinankatu 4, 00170 Helsinki. Olemme auki arkisin 10-18, lauantaisin 10-16 ja elokuun sunnuntait 11-16. Tulkaa käymään, muistakaa säästää kahvihampaan kolotuskin sinne!

Uutta kun on kevät!

On taas eletty täällä hektistä aikaa työsaralla. Mutta siinä kaiken melskeessä sain viimeinkin käsiteltyä loput uutuuskuvat viime viikonloppuna. Mukava tunne kun saa viimein jokin järkälemäisen köntän tehdyksi, oijoi ihan siinä saa olkapäille itseään taputella. Ja ensi viikonloppuna minulla on jopa vapaapäivä (se onkin mukana päivä, tapaan vanhoja rakkaita ystäviä Belgia-ajoilta).  Viime aikoina olen ollut jotenkin ihanissa fiiliksissä, olen huomannut että elämässäni on hienoja ihmisiä jotka ovat juuri nyt tuoneet elämääni jotain harvinaisen arvokasta ja tuikitarpeellista. Silläkin uhalla että kuulostan sandaali-luomu-piipertäjältä sanon että olen kiitollinen ja että kiitollisuustila näköjään vetää puoleensa lisää asioita joista saa olla vielä enemmän kiitollinen. Johtuneeko siitä että itse on hyvällä fiiliksellä liikenteessä. Ken tietää. Mutta erittäin hyvä näin.

Takaisin niihin uutuuksiin kuitenkin, noista muista kivoista jutuista lisää myöhemmin. Tässäpä teillekin muutama uunituore kurkattavaksi:

Tällasii essui ois

Ja essuille kaveriksi patakintaita

 Miesmiehille Baarimestarin-essut

Sitten ois räleen värisiä kauppakasseja kun on kerta kevät

Ja niin, patakintailla kaveriksi patalaput 

Ihanaa kun on aurinko ja kevät, fiilistelen näissä uusissa tuotteissa väreillä, kesän terassi-illallisilla, grillaamisella, puutarhakutsuilla. Isäntäväki kehtaa esiintyä ihan essut legendaarisesti päällä. Kuulen korvissani kilisevät lasit, haistan mehukkaat grillipihvit ja kärvähtävät maissintähkät, pehmeät kesäillat, naurua, iloista ja vapautunutta kesäyhdessäoloa. Kavereita ja perheitä. Jääkylmää skumppaa joka kuohuaa ulos nenästä jos hiukan varomattomasti skoolaa.

Kaikki uutuudet löytyy täältä.  Lisäksi täydensin lukuisia loppuunmyytyjä tuotteita.

Harvinaisen kiinnostava uutuus

Sain käsiini erityisen hauskan työn. Suunnittelin CMX:lle kuvan jonka painoin pyyhkeille. Niin sille rokkipändille jos joku siellä ihmettelee. Lisäksi designista tehtiin värillisiä versioita joista on jo tehty pinssejä ja lasinalusia (niistä kuvia myöhemmin). Suunnitteilla on muutamia muitakin tuotteita. 

Olin ihan fiiliksissä kun sain taas toisenlaisen työn eteeni, uudenlaisen asiakkaan. Lähtökohta erilainen kuin normaalisti, enemmän sellainen mielikuva-teksti-tarina-mytologia-pohjainen, eikä niinkään että sopiiko se sisustukseen.  Suunnitelmassa sain infoa yhtyeen käyttämästä psi-merkistä yhdistettynä kolmikärkeen, atraimeen joka on samaaniuskontojen yleisesti käyttämä symboli. Samaa pitelevät käsissään myös Siva ja Neptunus. Atraimesta Psi-kirjaimeen joka viittaa muinaiskreikan sanaan psyche, eli sielu. Matematiikassa sitä käytetään muutoksen symbolina.  

Lähdin kehittämään tuota atrainta koska se on minusta sangen kiinnostava kuvio, näin sen hyvin maalauksellisena versiona. Sitten piirsin sen ympärille ympyrän, elävästi lyijykynällä, koska sekin mielenkiintoinen symboli, ikuisuus, ei alkua ei loppua, ei kulmia (sopi minusta ikiaikaisiin uskontoihin). Ympyrä symboloi myös sielua, henkeä ja ykseyttä, kokonaisuutta (kimppaa hyvin Psin kanssa). Ympyrä on myös suojaa tuova symboli ja uutta luova.  Tuotteet suunniteltiin uuden levyn julkistamiseen ajoittuvaan kiertueeseen, eli sekin sopi ajatuksena hyvin. Lisäksi mätsää tuohon matematiikoiden muutokseen. Atrainta ja ympyrää, ajatusta yhdistettynä visuaalisiin elementteihin, ajattelin.

Yksinään tuo ns. logo oli vähän pelkkä. Mietin CMX:n musikkia ja sen vahvaa lyyrisyyttä. Sopisi hyvin lisätä mukaan tekstiä, ja liitin mukaan sanoitusta uudesta Seitsentahokas kappaleesta, sellaisena kuin muistiinpanoista repäistynä paperinpalana.

Luonnoselementtejä

Muutamista luonnosversioista Yrjänän Aki valitsi sen joka tuolla alla uusissa pyyhkeissä. Joita saapi ostaa vain ja ainoastaan CMX:n keikoilta ja myöhemmin heidän nettikaupastaan.

 

Kylpypyyhe, koko 70cm x 140cm

 

 Kasvoversio, 50cm x 70cm

Ja tälleen kivasti se ripustuu

Clint à la Che

Tänään sain kivan työn valmiiksi kivalle asiakkaalle. Kustomoitu laskosverho kaksinkertaisesta pellavasta, voimakas ja kaunis kommaripunainen kuten tilaaja asian muotoili. Kuvaksi Clint mustalla, samalla fiiliksellä kuin se kuuluisin juliste Che Quevarasta. Oli kuulkaa kiva maalata. 

Samaan kotiin on mennyt enemmänkin kustomoituja verhoituksia. Kuulaat valkeat sulkaverhot, joka toinen verhokappale läpikuultavaa pellavaa ja joka toinen paksumpaa painatuksella, värit sisustukseen sopivin turkoosein ja ripaus fuksiaa joukkoon. Kaveriksi sohvalle pari tyynyä samasta kuosista pienennettynä. 

Kesäverhoiksi maalasin kapeammat paneeliverhot toimimaan samojen kuulaiden välikappaleiden kanssa. Näiden design oli kirkkaan voikukan keltaisia maalatuja raitoja valkealla pellavalla, lisäksi suuria mustia voikukan haituloita herkästi käsin maalaten. Verhojen oli tarkoitus mätsätä keltaiseen mattoon josta sain pari nukkalankaa verrokiksi. En ole koskaan vieraillut talossa mutta kuvien perusteella sisustus on tarkoin harkittu ja kaunis. (Hatun nosto jo siitä. Meillä ollaan edelleen muuton jälkeen siinä vaiheessa että mietin millaiset verhot maalaisi. Mutta muutostahan on vasta i,5 vuotta).  

 Asiakkaalla on raikkaan selkeä fiilis siitä mitä haluaa ja hän osaa sen minulle kertoa. Erityisen kiva ja mutkaton tapaus minulle siis. Niin, lisäksi hän tilasi lapselleen raitapaidan jossa suuri pinkki Kekkonen. Ja miksi tilasi? Siksi että isänsä Retro-Kekkospaidan nähtyään tuli suuri poru että lapsen on saatava oma Kekkonen. Ja toimitus ehdottomasti ennen ensimmäistä tarhapäivää. Arvannette siis että kyseessä on ihanasti ns. rokhenkinen perhe. Mukavia tyyppejä kaikki tyynni. Iloinen olen tällaisista tuttavuuksista. 

 

Tässäpä Clint. Pellavaverhoista saa niin raivostuttavan huonoja kuvia, rypistyvät penteleet sillä välin kun nostaa silityslaudalta kuvattavaksi. Mutta saanette idean kuitenkin?

 Sulkaverhokappale. Fuksiaiset roiskeet eivät tässä kuvassa oikein erotu, harmi sillä ne ovat livenä aika voimakkaat.

Yksityiskohta

Tyyny jossa ne fuksiat näkyvät näköjään hiukan paremmin

 Haitulainen, niitä oli eri paneeleissa eri kokoista, joissakin vain yksi suuri, toisissa muutama pieni.

Pienet haitulat leijailemassa

Jos rouva asiakas sattuu tätä lukemaan, kiitän kauniisti vielä kerran asiakkaana ja ystävänä, olet ilo.

Ja nyt mietin miksi ihmeessä en ole postannut aikaisemmin kustomitilauksistani. Tähän tulee nyt kyllä muutos!

Pari uutta lämpöistä

Huhuu! Hengissä ollaan, ollaanko siellä? Tänään on ensimmäinen päivä naismuistiinn että on vain normaali määrä töitä edessä. Ei siis 14 tuntista päivää! Istun peräti kotisohvalla pyjamassa, saan olla näin koko päivän, oi onnea. Tänään töitä tehdään vaan koneella. Huomenna on sitten toinen juttu, suuntaan kimpsuineni kohti Tamperetta ja Kädentaitomessuja. Kamat on jo miltei jo pakattu. Huomenna pientä säätöä vielä. Kolmet messut jo takana ja viidet edessä. Varauduin ostamalla elämäni ensimmäiset tukisukat.

Kanssasisariltani olen nyt huomannut että he hoitavat bloginsa ja Facebook-sivunsa kiireaikoina paljon paremmin kuin minä. He postaavat lyhyesti ja usein. Äärettömän viisaita ovat, lyhyitäkin juttuja, tilannekatsauksia, on kiva lukea. Miten olenkin itse tällainen kaikki tai ei mitään-suuntaan kallistuva tyyppi. Että aikaa pitää sitten olla kunnolla ennenkuin voin mitään postailla. Tai sitten minun pääni tila on vaan rajatumpi eikä sinne mahdu edes lyhyitä juttuja. 

Tajusin etten ole teille esitelly muutamaa uutuutta, syksyistä sellaista. Pehmeitä, paksuja, ihania huppareita, sekä suklaanruskeita kylpytakkeja. Liitän ne tähän, laitan kahvin kiehumaan, villasukat jalkaan ja alan töihin. Mukavaa päivää teillekin ja jos tulette Tampereelle, tulkaahan moikkaamaan!

Legendat-hupparit:

 Mister Clint

 Mister Jimi

 Mister John hupparissa sekä pitkähihaisessa trikoopaidassa

 Mister Kekkonen myös hupparissa ja pitkiksessä

Legendat-kylpytakit pinkillä painatuksella, voi aaah!

Tuota ihanaisen retroa maitosuklaan ruskeaa sain myös pyyhkeinä, mutta painoin ne eri aineella retrompaan suuntaan, kuva sinapin keltaiseen vivahtavalla beigellä. Löytyy kaikki hahmot, mutta laitan teille maistiaisen vaikkapa Heminway- ja Hitch-kasvopyyhkeistä kun herrat eivät pääseet muutoin tänään esiintymään.