Minusta maailman turhakkein on lehtipuhallin. Kaikki huoltomiehet ovat niin kovin ihastuneet laitteeseen, oletan että se tuo miehistä uskottavuutta työhön harjan ja haravan sijaan. Työasentokin on sellainen miehekäs selkäkaarinotko. Sillä pitää lehtien lisäksi siivota roskat pari kertaa viikossa ja keväällä hiekoitushiekat niin että hampaissa ratisee monen päivän ajan. Se ääni on kamala, olen vakuuttunut että vehkeen voisi tehdä vaimeallakin äänellä, mutta se ei enää olisi sitten niin macho. Ja aina pitää puhallella aikaseen aamulla, että kaikki varmasti tietävät miten ahkeraan täällä tehdään työtä, anivarhaiseen jo, niin tehdään (loppupäivän voikin sitten kaffitella).
Työhuoneeni pihalla käydään mielenkiintoista lehtisotaa. Naapuritalon erottaa meistä verkkoaita. Huoltomies puhaltaa lehdet täältä meidän puolelta verkkoaitaa kohti, osa lehdistä menee tietenkin aidan toiselle puolen. Parin päivän päästä naapurin huoltomies tekee saman. Tätä olen seurannut nyt siitä saakka kun ensimmäiset lehdet alkoivat tippua. Nyt puhallellaan säälittäviä puolimaatuneita ja vetisiä lehtinippuja. Mutta periksi ei anneta.
Työhuoneeni pihalla käydään mielenkiintoista lehtisotaa. Naapuritalon erottaa meistä verkkoaita. Huoltomies puhaltaa lehdet täältä meidän puolelta verkkoaitaa kohti, osa lehdistä menee tietenkin aidan toiselle puolen. Parin päivän päästä naapurin huoltomies tekee saman. Tätä olen seurannut nyt siitä saakka kun ensimmäiset lehdet alkoivat tippua. Nyt puhallellaan säälittäviä puolimaatuneita ja vetisiä lehtinippuja. Mutta periksi ei anneta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti