Paranormaalisti söpö kirja

Tykkään lukea dekkareita. Erityisesti englantilaisia, skandinaavisia, tai muita eurooppalaisia. Amerikkalaiset ovat monesti liian raflaavia makuuni. Minusta on mainiota että dekkarit lasketaan nykyisin laatukirjallisuudeksi ja uusia kirjailijoita putkahtaa uutterasti esille. Viikonloppuna päätin tervehdyttää itseäni, makoilla sohvalla lukien kirjoja, juoden kuppikaupalla vahvaa hunajateetä, syödä valkosipulia silläkin uhalla että menen keskiviikona hammaslääkärille.

Tiedättehän sellaisia kirjoja joissa on jokin kirjoitustyyli, tai aihe, mukana ihan sen takia että se myy? Niinkuin esimerkiksi jotkin naisille suunnatut kirjat joissa sankaritar on söpösti höpsö ja hänelle sattuu koko ajan hupaisia kömmähdyksiä ja noloja tilanteita. Näistä selvitään kuitenkin hämmentyneellä naurulla ja lopussa kiitos seisoo, hän saa työpaikan/miehen/elämän jonka halusi, yleensä jonkin pätevän kaunottaren edestä, ihan siksi kun oli niin lämmin ja inhimillinen persoona. Toinen joka myy on seksi. En vastusta seksiä kirjallisuudessa mutta silloin kun se on kummasti liimattu kirjaan, jotenkin tarinan kulkuun kuulumattoman kömpelösti, siksi vain että seksiä pitää olla, minua tökkii.

Dekkarimuoti on tuonut mukanaan kummajaisia, ns. naisten dekkareita. Ne ovat minun makuuni aivan hirvittäviä. Niissä dekkaritar on juuri tuollainen herttainen hömpsä, hän joutuu koko ajan hassunkiperiin tilanteisiin, miltei-menettää henkensä ainakin neljä kertaa, ja mukaan on ympätty epäaito romanttinen tarina ainakin yhdellä seksikohtauksella. Perjantaina kirjastosta haetussa kasassa oli kaksi tällaista kammotusta*. Jonkin aika sitten kirjastokasasta löytyi myös kummallinen kirja joka alkoi normidekkarina mutta pian sankari levitti hämähäkkiverkon, joka olikin joku telepaattinen ympäristön kuuntelemiseen kehitetty paranormaali kyky. Kaikki kolme jäivät kiireesti kesken. Kirjan kansi ei vihjaissut että tartuin tällaisiin mutaatioihin, joissa kaikki genre on puserrettu samaan sörsselieihin, luulin ottaneeni mukaan aivan normidekkareita. Sinällään minusta on ihanaa että erilaisia kirjoja löytyy moneen makuun, mutta haluaisin selkeän etiketin. Kansikuvissa voisi olla esimerkiksi Harlekiinimainen yltiöromanttinen kuvitus. Takakansitekstissä mainittu että nyt tarjoillaan paranormaalia teille.

Tämä olisi erityisen hyvä kansikuva em. kirjoille.

*) Tarkoitukseni oli esitellä teille kirjat nimellä, mutta vein ne työmatkalla kirjastoon, enkä kirjoittanut nimiä ylös. Miten nämä minun tekstit jäävät aina viitevajaiksi...