Lapsena oli ihana sairastaa. Lellittiin, paijattiin, passattiin, tyynyjä pöyhittiin, täkkejä kiedottiin lämpimästi jalkojen alle, luettiin ääneen ja sai valita lempiruokia ruoakseen. Huomiota riitti niin paljon kuin halusi. Minulle ei myöskään pakotettu mitään kammottavia terveysvellejä, niinkuin esim. sipulimaitoa jota äitini joutui lapsena juomaan.
Minusta on kyllä karua ettei tällaista sairastamista enää saa aikuisena. Kukaan ei jaksa niin antaumuksella lelliä, eikä kuunnella valituksia enää kuin äiti ja mummi. On se niin väärin.
Yrittäjänä ei ole aikaa sairastaa. Kun lomat tai muut poissaolot pitää suunnitella etukäteen ja sairaus tulee silloin kuin sitä huvittaa, on lopputulos tylsä. Sairastuin normiflunssaan juuri pahimmassa näyttelynviimeistelemisvaiheessa, en ehtinyt sairastaa sitä silloin ja sain lopulta antibiootit keuhkoputkentulehdukseen. Juuri kun kuuri oli lopuillaan sain uuden flunssan eräältä ihanalta räkäposkiselta lapsoselta. Ja taas flunssaa. En sitäkään ehtinyt rauhassa sairastaa ja nyt on menossa toinen antibiootti nielurisa-kurkkutulehdukseen ja tänään olen menossa hakemaan kolmannen kuurin koska tämä toinen ei tehonnut. Olisipas ollut aikaa sairastaa.
Mietin kuitenkin kuinka onnellinen olen että sairastan vain flunssaa. Jos sairastuisin yllättäen johonkin vakavampaan, minun olisi lopetettava yritykseni. Saisin kyllä rahaa välttämättömiin kustannuksiin sairauvakuutuksesta, mutta en pystyisi tuottamaan mitään. Asiakkaani joutuisivat etsimään uuden yhteistyökumppanin, unohtaisivat minut ajan myötä ja homma kuivuisi kokoon.
Naisyrittäjien eräässä tapaamisessa kuulin monta surullista tarinaa. Moni kertoi kokeneensa toipumisensa olleen hitaampaa koska tulevassa ei näy työtä, masentaa kun oma rakkaudella vaalittu yritys on terveyden mukana kaatunut. Uudelleen aloittaminen on raskasta, aikaa vievää ja kallista, eikä sitä jaksa tehdä toipilaana. Siihen ei ole välttämättä edes varaa koska sairastaminen on kallista. Kuulin myös muutaman tarinan kuinka yksinyrittäjä, tai pienyrityksen toinen työntekijä jäi äitiyslomalle, eikä yrityksellä ollut varaa palkata sijaista koska äitiysloma maksaa niin paljon yritykselle. Toisen työntekijän panos oli kuitenkin välttämätön, joten yritys kaatui. Että pitää valita äiteys tai yrittäjyys.
Näihin asioihin Yrittäjänaiset toivovat muutosta. Eli tukea valtiolta äitiyslomaan, ja sijaisen palkkaamiseen. Kaikki peukkuni pystyyn heille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti