Olen saanut hurjan luovuuspuuskan ja työt sujuvat siivillä. Mehuja ei näytä enää riittävän kirjoittelemiseen. Ajatukset myllyää maalauksissa. Mutta mekaanisissa työn vaiheissa huomaan monesti miettiväni jotain ihan turhaa ja tyystin minulle merkityksetöntä. Saatan juuttua näihin ajatuksiin pitkiksi ajoiksi. Ehkä tärkeämmät ajatukset särkisivät liikaa keskittymistä.
Tänään aamukahvilla lueskelin tätä blogia. Postauksessa kuvia upeasta superluksusmajoituksesta Afrikassa. Yksi yö maksaa useita satoja tai tuhansia euroja, ja palvelu on varmasti samaa luokkaa. Ensin ajattelin miten ihana olisi lomailla ko. paikassa (kun siellä on niin kaunista ja majat uppoavat ihanasti sisälle luontoon) mutta sitten tajusin mikä kamala kupla koko paikka on. Epä-Afrikka, roskat siivottuna muualle, luksusta ja rikkautta kuplan sisällä steriilisti. Voisiko siitä oikeasti nauttia, vai olisiko koko ajan kiusaantunut ja ahdistunut olo. Tätä mietin tänään maalatessani. Tulin siihen tulokseen että mieluummin majailisin vaatimattomammin ja autenttisemmin.
Toinen miete oli samaisesta hotellista. Kuvissa norsu kulkee ulkona lasiseinän takana. Mietin käveleekö se koskaan vahingossa seinän läpi ja satuttaa itsensä. Vai näkekö toisen norsun kuvajaisessa ja kokee uhkana (ja kävelee siinäkin tapauksessa päin). Mietin pitkät maalausrupeamat erilaisia tapoja joilla tehdä norsulle selväksi että tässä on nyt seinä. Mielellään niin että lasiseinän läpi on vielä kiva katsella maisemia. Ja norsua. Näin hyödyllistä asiaa mietiskelin sitten.
Tänään aamukahvilla lueskelin tätä blogia. Postauksessa kuvia upeasta superluksusmajoituksesta Afrikassa. Yksi yö maksaa useita satoja tai tuhansia euroja, ja palvelu on varmasti samaa luokkaa. Ensin ajattelin miten ihana olisi lomailla ko. paikassa (kun siellä on niin kaunista ja majat uppoavat ihanasti sisälle luontoon) mutta sitten tajusin mikä kamala kupla koko paikka on. Epä-Afrikka, roskat siivottuna muualle, luksusta ja rikkautta kuplan sisällä steriilisti. Voisiko siitä oikeasti nauttia, vai olisiko koko ajan kiusaantunut ja ahdistunut olo. Tätä mietin tänään maalatessani. Tulin siihen tulokseen että mieluummin majailisin vaatimattomammin ja autenttisemmin.
Toinen miete oli samaisesta hotellista. Kuvissa norsu kulkee ulkona lasiseinän takana. Mietin käveleekö se koskaan vahingossa seinän läpi ja satuttaa itsensä. Vai näkekö toisen norsun kuvajaisessa ja kokee uhkana (ja kävelee siinäkin tapauksessa päin). Mietin pitkät maalausrupeamat erilaisia tapoja joilla tehdä norsulle selväksi että tässä on nyt seinä. Mielellään niin että lasiseinän läpi on vielä kiva katsella maisemia. Ja norsua. Näin hyödyllistä asiaa mietiskelin sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti