Mökkietiketti

Minulla on ollut onnea kun isovanhempani hankkivat kesämökin ennen syntymääni. Ensin he rakensivat saunarakennuksen jonka reilun kokoisessa kammarissa pystyi hyvin koko perhe yöpymään. Kammarin turvin he rakensivat sitten päärakennuksen jossa on keittiö, olohuone ja kaksi makuuhuonetta. Siinä vaiheessa kun putkahdin maailmaan äitini ja isäni omistivat puolet paikasta ja asustivat saunakammaria. Myöhemin rakennettiin erillinen savusauna ja entisestä saunasta tuli toinen makuuhuone saunakammarille kaveriksi. Kaikki mahdolliset kesäkuukaudet asuimme mökillä, elin kuin pellossa mummin ja ukin kanssa vanhempien ollessa töissä. Niitä unohtumattomia loistavia lapsuuden kesiä. Kasvoin saumattomasti kiinni paikkaan ja se on edelleenkin minulle maailman tärkein. Mökillä lataan akkuni ja rentoudun ihan oikeasti (anteeksi aiheen toisto, mutkun...)

Mummini oli tarkka käytöstavoissa ja opetti minulle tiukasti mökkietikettiä. Ja niin opetti äitinikin. Minusta tämä etiketti pitäisi olla selkärangassa jokaisella suomalaisella joka mökillä meinaa aikaa viettää. Kuulostan varmaan tiukkapipoiselta ämmältä mutta mökillä olo on minusta jotenkin niin pyhä henkireikä että se on suotava jokaiselle omassa rauhassaan. Suomalaisten etuoikeus niinkuin vaikka jokamiehenoikeudet.

1. Jos naapurit menevät saunasta alastonna uimaan on kohteliasta vähintään kääntyä heihin selin, mielellään poistua paikalta. Ihan vaikka naapurit olisivat aika kaukanakin. On äärimmäisen tärkeää antaa jokaiselle saunarauha.
2. Mökkiradio on helvetistä. Jos ei kestä luonnon ääniä ja hiljaisuutta, voi hankkia vaikka siirtolapuutarhan. Pysyä kotona. Ostaa korvalappuradio. Tehdä mitä tahansa mutta olla ottamatta radio huutamaan aamusta iltaan laiturille. Mökkiradiota voi soittaa sisälläkin. Mikään ei ole kamalampaa kuin kuunnella vaimeaa ja jatkuvaa jenkkaa naapurin radiosta kun itse haluaisit olla rauhaisessa Zen-tilassa ja nauttia laineiden liplatuksesta. Tästä kävimme kiistaa kun olin teini ja halusin kuunnella musaa jatkuvalla työnnöllä. Ei onnistunut. Nyt ymmärrän miksi.
3. Joka ilta ei tarvitse vetää örvelökännejä. Jos on ihan pakko niin ne voisi myös vetää sisätiloissa, eikä rähistä, mylviä, pöllöillä aamuyöhön pihalla niin että tyyntä järveä pitkin myös vastarannan asukkaat saavat nauttia juhlinnasta kymmenen kilometrin säteellä. Kukaan ei nuku ja joutuu kitkeräksi lisäksi kuuntelemaan perheriitoja joka ilta. Toki bilettää saa, mutta jos se on jokailtaista, voisi mökin ovet lukita alkuillasta sisältäpäin ja heitta avaimella vesilintua.

Tällä etiketillä pärjää minusta mainiosti. Kovin yksinkertaisia asioita, joita ei mielestäni pitäisi joutua erikseen selventämään, niiden tulisi olla ihan maalaisjärjessä.

Mutta todellisuus on toinen. Entinen mökkinaapurimme rakensi jumalattoman pitkä laiturin niin että se sojotti ojossa kuin kipeä sormi meidän rantamme suuntaisesti (meidän mökkimme on niemellä ja heidän lahdessa). Laiturin pähän hän rakensi penkin, senkin niin että pystyi mutkattomasti istumaan penkillä koko päivän katselemassa suoraan meille. Hän veti viinaa aamusta iltaan, soitti mökkiradiota ja notkui päivittäin sopertelemaan juttujaan meille. Naapuri helvetistä. Tätä onneksi kesti vain pari kesää kunnes viina vei miehen...

Uusimmat naapurit olivat paikalla juhannuksen seutuun, vetivät örvelökännejä joka yö ja riitelivät katkeria kovaäänisiä perheriitoja lasten leikkiessä rannalla. Sen lisäksi he erityisesti kerääntyivät katselemaan joukolla jos joku naapureista tuli uimaan. Onneksi meidän saunaranta on niemen toisella syrjällä.

Joskus mökkietiketti voi tulla tielle. Se on niin syvällä monissa meissä, että yhdessä kiristelemme hampaita kaikessa raivokkaassa hiljaisuudessa, mulkoilemme hyytäviä silmäyksiä etikettömiin naapureihin. Kukaan ei ota ja mene juteleman häiriköiden kanssa. Kukaan ei järjestä kuutamoriviä uintireissulla. Kukaan ei huuda yöhön että nyt hiljaa pe**ele! Kun se olisi etiketin vastaista. Ei siinäkään ole kyllä järkeä.