Yhtä juhlaa

Onneksi Murphyn laki toimii myös positiivisesti. Minulla on menossa vierassuma ja se on ihanaa. Kavalkaadin avasi hiihtolomavieraat, heidän lähdöstään päivä väliä ja tapasin kaksi rakasta ystävää joihin tutustuin Belgiassa. Nämä ystävät on belgialainen mies ristinyt Marimekoiksi, sillä he tietävät kaiken Marimekon mallistosta ja historiasta, he ovat matkustaneet kaikkialle maailmaan nähdäkseen Marimekon liikkeet muissa maissa. Heillä on koti ja vaatekaappi pullollaan Marimekkoa, molemmille mallit sopivat täydellisesti. Tälläkin vierailulla sain muotinäytöksen Kampin liikkeessä (hauskaa!). Lisäksi sain heiltä myöhästyneenä syntsälahjana ihanat Sukat makkaralla-lasit.

Siitäpä päivä väliä ja eilen tapasin taas yhden Belgiaystäväni Kristianin superhauskan illanvieton merkeissä. Söimme hyvää ruoka ja joimme vähän liikaa hyvää viiniä. Tämän ystävän kera meillä on aina uusia hankkeita ja ideoita kehitteillä, puhkumme luovaa intoa ja lietsomme toisemme sfääreihin. Valokuvaajana hän on kuvannut ystävällisesti paljon töitäni ja keksimme aina uusia kuvaushankkeita (kunhan vaan löydämme vielä aikaa niiden toteuttamiseen). Lisäksi odotan innolla esitellä teillekin hänen uusimmat upeat työnsä, 3-4 metriset valokuvataulut. Näin niistä vedoksia ja ne ovat henkeäsalpaavia.

Ja ensi viikolla saan vielä yhden ihanan Belgiaystäväni vieraisille. Luvassa on elokuvaa, herkullista ravintolaruokaa, yömyöhään sohvalla rupattelua viimeaikojen kuulumisista. Niin ja shoppailua, tietekin.

Zaijai, tunnen olevani etuoikeutettu, niin rakkaita ihmisiä tapaan kerralla. Olen täynnä virtaa ja energiaa. Ystäviltä saa niin paljon kaikkea ihanaa henkistä. Hymyilyttää nytkin kun tätä kirjoitan.

Sukat makkaralla. Nämä ovat niin ihanat että joudun varmaan palaamaan liikkeeseen ja hankkimaan lisää. Värit ovat huimat ja ihanasti erit. Lisäksi löysin palalaarista juuri sopivan palan Satula-kangasta pöytäliinaksi. Sopii keittiöni punaiseen värimaailmaan. Kun kankaitahan minulla ei omasta takaa olekaan...

Sushi-ilahdus

Vieraat lähtivät eilen ja jätivät jälkeensä aukon ja ikävän (ts. oli hirmuisen mukavaa kun olivat täällä). Lohdutin itseäni tapaamalla ystävän uudessa Sushiravintolassa Herttoniemenrannassa. Ravintola Hanko avautui ystävällisesti juuri kuntosalini naapuriin ja olimme pohtineet tututumiskäyntiä jo muutaman viikon.

Sitten seuraa hehkuttelua, tutustuminen oli todella tutustumisen arvoinen. Maut olivat uusia, kiinnostavia ja herkullisia. Ah niin herkullisia. Jopa niin herkullisia että kävi vanhanaikaisesti. Meidän piti kokeilla kevyt satsi koska tiemme oli vievä seuraavaksi salille. Tilasimme kuitenkin lisää koska oli ihan pakko.

Käyn aika usein sushilla ja olen jo jokseenkin kyllästynyt peruspalasiin joita useimmissa paikoissa saa. Hankossa oli toisin, peruslajitelmassakin oli aivan ihania uusia makuelämyksiä, mm. höyhenenkevyesti grillattuja kalapaloja mielenkiintoisella kastikelisällä. Suosikeiksini nousi grillatu ankerias ja grillattu lohi. Riisi oli täydellisen kosteaa ja ilmavaa, kaikki tiukuvan tuoretta ja maukasta. Lisäkiitoksen saa riisin suhde kalaan, sitä ei ollut liikaa. Monesti saa suuhunsa bulkin riisiä ja pienehkön palan kalaa, nyt suhde oli toisin. Kalan maku täytti suun ihanasti.

Jos asut lähettyvillä, tai omaat auton, suosittelen visiittiä, takaan ettet pety. Metrollakin pääsee Herttoniemen asemalle, kävelymatkaa on muutama sata metriä. Hanko on pidemmänkin matkan arvoinen. Lupaan.

Herttoniemen Hanko, Hitsaajankatu 12.

Aukioloajat; ma-ke 11-18, to-la 11-20 ja su 13-18.

Menu löytyy täältä.

Hiihtoloma n:o 2.

Minäpä saan tänään vieraita, niitä samoja joista kirjoitin vuosi sitten täällä. Hiihtolomavieraita Kuopiosta, 10-vuotiaat serkukset joissa virtaa riittää, erityisesti kun heidät laittaa yhteen. Minusta on ihana kun tulevat, heitä on hauska seurata, kuunnella ja elää omia lomareissuja uusiksi heidän kauttaan.

Kun olin kakara tulimme Kuopiosta Helsinkiin kummitädin ja -sedän luokse ja aina oli yhtä kivaa. Tuntui että kaikki oli Helsingissä hauskempaa. Kummivanhempien Munkkiniemen asunnon vieressä oli lampi jossa kasvoi osmankäämejä ja ne olivat minusta jotain aivan ihanaa, pehmeitä ja sileitä, ennennäkemättömiä, joku haki minulle yhden muistoksi kotiinkin. Ratikka-ajelut super eksoottisia, kummitäti aina niin kiva ja hauska hauskuuttaja, kuten myös k-setä. Heillä oli Salla-koira joka tietenkin oli ykkönen. Muistan että meillä kaikilla oli aina niin hauskaa.

Niinkuin myös nykyisin tällä uudella kokoonpanolla. Tälläkertaa ohjelmassa on vierailu yhteen pakolliseen sivistykseen (ajattelimme luonnonhistoriallista museota), elokuviin katsomaan Potterin Harryä, pelikaupoissa vierailemme varmaan useammissakin ja syömme sellaisissa ravintoloissa joita ei välttämättä Kuopiosta löydy. Jos onni suo pääsemme hieman shoppaamaan itsekin, minä ja sen toisen pojan äiti. Kuitenkin kaiken kivan kaupunkeilun lisäksi hauskinta lapsille on olla ihan kotosalla. Jännä juttu, muistan itsekin miten mukavaa oli olla kummivanhempien kotona, omalla porukalla. Sama tuntuu olevan näillekin pojille.

Toinen näistä on ystävän lapsonen jonka olen ensimmäistä kertaa nähnyt viittoilevana kalanruotona ultraäänessä. Ja siitä lähtien eloansa ilolla seurannut. Hän on mitä hauskin seuramies, huumori kohdallaan ja hänen kanssaan on kiva käydä loputtomia keskusteluja (erityisesti aiheesta Star Wars ja tietokonepelit joita hän isona tulevaisuudessaan tekee).

Hänen kanssaan olen vieraillut laivalla Ruotsiin (hytti oli paras ja siellä oleilu kivintä), asunut lukuisia päiviä minikokoisessa yksiössä 3 muun aikuisen kanssa (ainokaiseen huoneeseen mahtui juuri ja juuri kaikkien patjat ja kulmaan ruokapöytä, ja silti mukavinta oli siellä asunnossa), viettänyt useita ihania kesähetkiä Kortejoen mökillä ja jokainen kerta näistä on ollut juhlaa. Huomasin yllättäen että tosiaan, minusta on nyt tullut se lomatäti, jonka luokse tullaan lomilla pitämään hauskaa. Se kumitätiäni vastaava henkilö. En voisi ihanampaa roolia itselleni haluta, olen kovin onnellinen tehtävästä. Ilolla siivosin eilen ja vedin sohvaa telkan äärestä taakse että lapsoset mahtuvat paremmin remuamaan Wiifitillä. Mielihyvin mietin ruokia ja niiden laittamista, petasin patjoja ja kasasin pyyhkeitä. Toivon että kykenen saamaan lapselle saman fiiliksen kuin itse sain lapsena, ja että vielä vanhanakin hän muistaa hauskat lomareissut.

Hauskuutusvastuu iski!

Queen of the rings

Ystävä linkitti Etsystä aivan ihanan korukaupan nimeltä Artisanlook. Käsintehtyjä hopeakoruja joissa on juju joka jollain tapaa uusi ja tuore. Erityisesti rakastan kiehtovaa kerroksellisuutta ja kaunista tekstuuria leveissä sormuksissa. Kaikilla koruilla on kauniit nimet jotka onnistuvat luomaan fiiliksen että jokainen heistä on ihan oma yksilö.

Our Life Together

Shine

I Gave You My Love

Nothing Else Matters

Täytin vuosia tammikuussa ja jotenkin nämä sormukset kummittelivat mielessä. Kummittelivat kummittelemistaan, alati vain. Kappas vain, niinpä peijakkaat tekivät. Niinpä... köh... lähetin kevyen vihjeen belgialaiselle miehelle sähköpostilla (viisi mallia joista joku voisi olla iloinen ...öhem... yllätys). Belgialainen mies otti mitat vanhasta sormuksestani (jonka annoin hänelle ihan vaan jos sattuisi olemaan tarpeen) ja teki viisaana miehenä tilauksen. Tilauksen joka oli mielestäni (ihan muuten vaan mainiten) minusta se viidestä kaunein. Ja kas viime viikolla posti toi Israelista paketin. Oih ihanaa yllätystä, sain parhaimman myöhästyneen syntymäpäivälahjan!

Tämän josta olen suuresti iloinen.
A Way of Life.

Lisää ihania malleja Artisanlookin kotisivuilta. Harmi että seuraavaan synttäriin pitää odottaa vielä niin pitkään. Mallisto pursuaa houkutuksia. Onneksi voi keksiä kaikenlaista syytä miksi lahjoa ihan itse itseään...

Tyynylöitä

Ja vielä viimeiset kesän herkut, Kärhö-sarjan tyynyt. Kuten aina, ne on maalattu eko-Canvaspuuvillalle, myrkyttömillä ja raskasmetallittomilla maaleilla. Täytteenä patjateollisuuden ylijäämärouhetta, joka on täytteiden kuningas kestäen pesut sekä pysyen pehmeänä ja kuohkeana vaikka päällä istuisit.

60cm x 60cm

60cm x 60cm


40cm x 60cm

40cm x 60cm

50cm x 80cm

60cm x 60cm

40cm x 60cm

40cm x 60cm

Näitä sitten ripotteleman terasseille, riippumattoihin, puunlatvus- ja huvimajoihin, soutuveneeseen, puhtoiselle nurmikolle, olohuoneeseen, eteisen penkille, keittiön tuoleille ja sängynpäälle. Kesä tuli kotiin.

Kärhö

Eilen postasin uudet kesäisen kankaat, joiden nimi on muuten Kärhö, miten unohdinkaan mainita. Nyt siirrymme kattauksiin:

Pellavaiset lasinaluset kylmille ja kuumille juomille.

Ja heille kaveriksi pellavaiset lautasliinat.

Lautasliinat ovat niin reiluja että niitä voi mainiosti käyttää myös tabletteina.

Työhuonennaapurini, korumassataiteilija Pörrö Sahlberg, teki sarjaan ihanasti sopivat lautasliinarenkaat.

Muutamia erisävyisiä kattauksia:

Mitä uskaliaampi on värien kanssa, sitä enemmän värejä voi kattauksissaan sekoittaa. Tuotteiden värit on suunniteltu niin että niitä voi käyttää toistensa kanssa, vaikka kaikki värit yhteen kattaukseen! Harmonisten ei tarvitse säihkähtää, voi kattaa myös sävysävyyn.

Joko teillekin tuli kesämieli?

Kesää kohti

Sain juuri yhden urakan valmiiksi, kuvattua ja kuvatkin käsiteltyä. Mukava fiilis, jotenkin aurinkoinen, käsissäni oli nimittäin kesän uudet kankaat ja tuotteet. Ihanaa, kirkkaita raikkaita aurinkoisia värejä. Kesäkeittiön verhoiksi ja grillijuhlien kattaukseen. Olohuoneeseen auringonsuojaksi ja muheviksi tyynyiksi. Aloitan esittelemällä kankaat. Iloa teillekin kesän odotukseen!