tiistai 7. helmikuuta 2012

Herkuttelupäivä

Täytin taannoin taas vuosia. Näin aikuisiällä ei jaksa sellaisia enää erityisesti juhlia mutta kotosalla meillä on kahden kesken sellainen ajatus että syntsät on sankarin herkuttelupäivä, silloin saa aamusta iltaan sitä mitä tilaa. Hemmottelun kera.

Aamu alkoi seuraavalla kattauksella:

Mustikkapannukakkuja ja vaahterasiirappia, maitokahvi jänismukista.
Pannareitten resepti täällä.



Toisen kahvimukillisen kanssa sain kaipaamaani belgialaista suklaata Leonidakselta.
Niistä kirjoitin enemmän täällä.

Alempi kerros pelkkää Giandujaa, aijai ja nam.


Iltasella teimme pizzaa, homma johon harvoin jaksan lähteä, pizzapohjan tekoon ja tomaattikastikkeen keittoon. Jos vain jaksaa tomaattikastiketta keitellä kokoon tuoreista tomaateista ja maustaa lempimausteilla on pizza takuulla maailman paras. Ilmeisesti oli niin nälkä että kuva unohtui ottaa.

Palan painikkeeksi kakku elokuvan kera. Rakastan täytekakkuja JOS ne on muutakin kun mautonta kermahöttöä. Useimmat kakut ovat ja silloin tulee ällötys. Yksi omista lemppareistani löytyy täältä, toinen tulee alla. Tämänkertainen kakku on minulle mieleen koska siitä löytyy jumalainen viisyhteys; suklaa, vanilja, banaani, kaneli ja kerma. Noista mauista saa millä tahansa yhdistelmällä hyvää, mutta kaikki yhdessä on juhlaa. Käytän usein kakuissani kiiwejä, kuten alla olevassakin, siksi että niistä saa kivaa hapokkuutta ja kaivattua potkua kermaherkkuun. Tämän kakun kermavaahtoon lisään aina rahkaa koska se antaa mukaan kivan minihappamuuden ja myöskin tuhdimman rakenteen.

Taivaallisen makuyhdistelmän suklaakakku

Pohja:
6 munaa
2,5 dl sokeria
5 rkl perunajauhoja
6 rkl vehnäjauhoja
5 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhoja

Täyte:
6 kypsää banaania muussattuna
8 vihreää kiiwiä joiden kypsyys on oltava täydellinen, liian raaka on karvas, liian kypsä kirvelee suuta.
5 dl kermaa
1 prk maitorahkaa
Ripaus sokeria
1/2 tl kanelia
1 reilu ruokalusikka vaniljasokeria (huomaa että tarkoitan ruokalusikkaa, teelusikalla ei pääse mihinkään).


  1. Valmista pohja kääretorttupohjan tapaan. Ohje täällä.
  2. Vatkaa kerma, lisää siihen rahka, vaniljasokeri, kaneli ja oman maun mukaan sokeria.
  3. Leikkaa jäähtynyt pohja neljään osaan ja kasaa kakku joko kakkulautaselle (tai vuokaan kuten usein teen koska se on vain yksinkertaisesti helpompi säilyttää pienessä jääkapissa niin.)
  4. Ensimmäisen kerroksen päälle puolet banaaneista ja kerma-rahkavaahtoa, toisen kerroksen päälle ohuelti viipaloituja kiiwejä ja kerma-rahkavaahtoa, sitten toistot. Ja jääkaappiin maustumaan muutamaksi tunniksi.
  5. Varaudu siihen että jääkaapin seuraavan kerran avatessa nenään tulvahtaa vaniljan, kanelin ja banaanin lumoava tuoksu. Terästäydy vastustamaan jos maustumisaika on vielä kesken.

Tämä oli herkku vaikka ei kovin kaunis, kun ei kutsuttu vieraita saatiin laiskasti mennä kotoisamalla kaavalla.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuotapa luki vesi kielellä. Päätin ensi sunnuntaina pitää mustikkapannukakkuaamun. Täytekakut tuntuu aina niin työläiltä, vaatisivat jonkun syntymäpäivän että viitsis. Vaikka joka päivähän on miljoonilla syntymäpäivä. On siinä juhlimista. Ainakin YHDEN täytekakun väärtti.

Anna kirjoitti...

Mustikkapannukakkuaamu on aina ihana, suosittelen! Eikä tuo kakku oikeasti ole niin työteliäs, lopussa kiitos seisoo :)

Anonyymi kirjoitti...

Aijai. Mustikkapannukakkulauantai-ilta. Jäi kananmuna pois. Ihan hirveitä. Ei koirakaan syönyt. Ei nousseet yhtään. Ja mustikat loppu.

Anna kirjoitti...

No voihan, ensi kerralla sitten paremmalla onnella. Tai tule meille niitä syömään.