Pohdimme tänään erään ystäväni kanssa kuinka tulee käyttäytyä kun joku ystävä esittelee uuden ostoksen, tai on esimerkiksi käynyt kampaajalla. Tulimme heti ensimmäiseksi yhteiseen tulokseen että nämä tilanteet on erityisen merkittäviä ystävyyden kompastus-/ilostuskiviä. Lisäksi pystyimme molemmat nimeämään erilaisia arkkityyppejä.
Pahin on sellainen ystävä joka ei sano mitään. Mykistyksen musta-aukko valtaa tilan, paheksunta on käsinkosketeltava ja erittäin selkeä. Mykistyjä on passiivis-aggressiivisella käytöksellään osoittanut että ostos on huono, mutta mykistymiseen on vaikea vastata koska mitään sanottua ei ole ilmassa, mikä on tietenkin lopulta mykistyjän mykistymisen syy. Mykistyjä perustelee mykistymistään sillä ettei halua valehdella, mutta ei ymmärrä kuinka monta harmaan sävyä löytyy mustan ja valkean välissä (ks. viimeinen kohta). Usein mykistyjällä on myös ilmassa leijuva ylemyyden pilvi vanavedessään. Varmaa on että mykistyjästä tulee paha mieli tulee auttamatta.
Mieluummin ottaisi vastaan kritiikin. Sitten voisi asiasta keskustella ja vaikka riidelläkin. Kriitikko on rehellinen ja kestää rehellisyyttä vastaansa, selkeä tilanne siis, kenties ei kovin hauska, mutta reilu kuitenkin. Pahimmassa ääritapauksessa kriitikosta voi tulla negaatio jonka mielestä mikään ei ole koskaan hyvä. Eikä hän osaa erottaa itseään toisesta niin että hoksaisi ettei hänen tarvitse ottaa ostosta/uutta kampausta itselleen. Negaatiokriitikko voi nauttia julmasta kritiikistään ja herkutella nujerruksilla.
Sitten löytyy neuvojien kultainen joukko. Sellainen joka hetimiten löytää huonoja puolia ja tietää tarkalleen mikä olisi ollut parempi. Neuvoja neuvoo silloinkin kun mitään ei ole kysytty. Neuvojalle on itsestään selvää että hän tietää asian paremmin ja että hänen on, ei vain oikeus vaan jopa velvollisuus, opastaa ystävää erinnäisissä, lukuisissa, elämään liittyvissä asioissa. Asioita joista neuvojalla ei ole neuvottavaa löytyy aniharvoin. Hän neuvoo silloinkin kun ei asiasta juuri tiedä, kärkäs mielipide ainakin löytyy. Jostain syystä neuvojalla on usein kova ääni ja hyökkäävä etukeno. Hän puhuu aina muiden päälle.
Mairittelija kehuu aina, oli asia miten oli. Mairittelijalla on silmissään tyhjä katse sillä hänellä ei ole oikeasti mielipidettä asiasta. Hän on automaattisesti yltiöpositiivisesti kehuja. Hänen mielipiteellään ei ole juuri merkitystä koska se ei tunnu aidolta vaikka joskus sattuisi olemaankin aito.
Haitula on sellainen ystävä jota ei ostokset, tai kampaukset kiinnosta. Hän viisveisaa niistä, ohittaa kyseiset tilanteet kintaan viittauksella ja siirtyy kiinnostavampiin aiheisiin. Hänellä on toki siihen oikeus. Tällaisen ystävän kanssa on siinä mielessä turvallinen olo että vaikka kampauksesi näyttäisi kanan peräpäältä ja uusi villapaita kolme kokoa liian pieneltä, kelpaat mainiosti. Haitulahenkilö on yleisimmin mies.
Parhain ystävä on sellainen joka pystyy löytämään jotain positiivista asiasta. Vaikka ei pitäisikään koko kakusta hän osaa silti arvostaa kuorrutusta, koristetta tai ainakin ideaa. Sillä harvassa on asiat joissa ei ole mitään positiivista. Ja jos sellainen asia löytyy, kysyjälle on erityisen selvää itselleenkin että nyt on käsissä menetetty hätätapaus ja silloin voidaan yhdessä pohtia pikainen pelastuskeino. Tällainen ystävä pystyy myös ymmärtämään että vaikka asia ei olisi häntä varten se saattaa olla mitä parhain ystävälle, eikä anna henkilökohtaisen mieleipiteen hämärtää koko leivosta. Ystävä ei kehu valheellisesti vaan kannustaa. Hän tietää että uusi kampaus on herkkä asia jonka kanssa ei olla vielä sinuja. Hän tietää että kallis ostos mietityttää ja että nyt ystävä tarvitsee Ostostukea.
Tällaiseen ystävään voi luottaa. Tietää että lähtiessään saa mukaansa positiivisemman mielen, tai ainakin kriisiapua.
Pahin on sellainen ystävä joka ei sano mitään. Mykistyksen musta-aukko valtaa tilan, paheksunta on käsinkosketeltava ja erittäin selkeä. Mykistyjä on passiivis-aggressiivisella käytöksellään osoittanut että ostos on huono, mutta mykistymiseen on vaikea vastata koska mitään sanottua ei ole ilmassa, mikä on tietenkin lopulta mykistyjän mykistymisen syy. Mykistyjä perustelee mykistymistään sillä ettei halua valehdella, mutta ei ymmärrä kuinka monta harmaan sävyä löytyy mustan ja valkean välissä (ks. viimeinen kohta). Usein mykistyjällä on myös ilmassa leijuva ylemyyden pilvi vanavedessään. Varmaa on että mykistyjästä tulee paha mieli tulee auttamatta.
Mieluummin ottaisi vastaan kritiikin. Sitten voisi asiasta keskustella ja vaikka riidelläkin. Kriitikko on rehellinen ja kestää rehellisyyttä vastaansa, selkeä tilanne siis, kenties ei kovin hauska, mutta reilu kuitenkin. Pahimmassa ääritapauksessa kriitikosta voi tulla negaatio jonka mielestä mikään ei ole koskaan hyvä. Eikä hän osaa erottaa itseään toisesta niin että hoksaisi ettei hänen tarvitse ottaa ostosta/uutta kampausta itselleen. Negaatiokriitikko voi nauttia julmasta kritiikistään ja herkutella nujerruksilla.
Sitten löytyy neuvojien kultainen joukko. Sellainen joka hetimiten löytää huonoja puolia ja tietää tarkalleen mikä olisi ollut parempi. Neuvoja neuvoo silloinkin kun mitään ei ole kysytty. Neuvojalle on itsestään selvää että hän tietää asian paremmin ja että hänen on, ei vain oikeus vaan jopa velvollisuus, opastaa ystävää erinnäisissä, lukuisissa, elämään liittyvissä asioissa. Asioita joista neuvojalla ei ole neuvottavaa löytyy aniharvoin. Hän neuvoo silloinkin kun ei asiasta juuri tiedä, kärkäs mielipide ainakin löytyy. Jostain syystä neuvojalla on usein kova ääni ja hyökkäävä etukeno. Hän puhuu aina muiden päälle.
Mairittelija kehuu aina, oli asia miten oli. Mairittelijalla on silmissään tyhjä katse sillä hänellä ei ole oikeasti mielipidettä asiasta. Hän on automaattisesti yltiöpositiivisesti kehuja. Hänen mielipiteellään ei ole juuri merkitystä koska se ei tunnu aidolta vaikka joskus sattuisi olemaankin aito.
Haitula on sellainen ystävä jota ei ostokset, tai kampaukset kiinnosta. Hän viisveisaa niistä, ohittaa kyseiset tilanteet kintaan viittauksella ja siirtyy kiinnostavampiin aiheisiin. Hänellä on toki siihen oikeus. Tällaisen ystävän kanssa on siinä mielessä turvallinen olo että vaikka kampauksesi näyttäisi kanan peräpäältä ja uusi villapaita kolme kokoa liian pieneltä, kelpaat mainiosti. Haitulahenkilö on yleisimmin mies.
Parhain ystävä on sellainen joka pystyy löytämään jotain positiivista asiasta. Vaikka ei pitäisikään koko kakusta hän osaa silti arvostaa kuorrutusta, koristetta tai ainakin ideaa. Sillä harvassa on asiat joissa ei ole mitään positiivista. Ja jos sellainen asia löytyy, kysyjälle on erityisen selvää itselleenkin että nyt on käsissä menetetty hätätapaus ja silloin voidaan yhdessä pohtia pikainen pelastuskeino. Tällainen ystävä pystyy myös ymmärtämään että vaikka asia ei olisi häntä varten se saattaa olla mitä parhain ystävälle, eikä anna henkilökohtaisen mieleipiteen hämärtää koko leivosta. Ystävä ei kehu valheellisesti vaan kannustaa. Hän tietää että uusi kampaus on herkkä asia jonka kanssa ei olla vielä sinuja. Hän tietää että kallis ostos mietityttää ja että nyt ystävä tarvitsee Ostostukea.
Tällaiseen ystävään voi luottaa. Tietää että lähtiessään saa mukaansa positiivisemman mielen, tai ainakin kriisiapua.
Kuva täältä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti