Virheistä

Jatkan vielä edellisten postausten teemaa sivuten. Tällä kertaa virheistä. Koska olen tällaisella "täydellistä laatua tavoittelevalla" sektorilla (ks. ed. postaus), virheet ovat musertavia. Jokainen käsillään jotain tekevä, työkseen tai harrastuksekseen, tietää miten virheet harmittaa. Mutta jos käsityönsä jollekin myy tai lahjoittaa ja saaja huomaa virheen, se vasta onkin kamalaa. Jokainen tuotos on hartaasti ja panostuksella tehty, eikä taatusti hutiloiden. Mutta virheitä sattuu silloin tällöin ja se on hirvittävää. Pelissä on koko yrityksen maine ja kunnia, oma ylpeys ja sydän, ja voi että hävettääkin. (Tiedän eräänkin yrittäjän joka lopetti toimintansa kun ei kestänyt tätä virhevastuun taakkaa).

Tapasin juuri erään asiakkaan joka osti ensimmäisen kesälaukkuni ikinä, ostoksesta on 1,5 vuotta. Olin juuri saanut satsin ompelutarvikkeita eräästä ompelutarviketukusta. Mukana oli uusia lukkomagneetteja. Ompelin kaksi laukkua. Toisen sai ystäväni ja toisen möin. Kävi pian ilmi että uudessa lukossa on niin järjettömän voimakas magneetti että lukkoa oli hyvin vaikea avata ja tietenkin pian kangas antoi periksi ja lukon kanta luiskahti magneetin mukana ulos. Vaikka olin ommellut vahvikekankaan ja silittänyt lisäksi kaksi tukikangasta lukon molemmille kannoille. Oli ilmeistä että lukko oli viallinen. Palautin lukot ja ostin toisaalta uudet toimivat. Asiakkaalle sanoin heti että tuo laukku takaisin ja vaihdan uuden paremman lukon. Asiakas ei toimittanut minulle laukkua. Jokaikinen kerta kun hänet näin (hän käy naapurissani satunnaisesti) kysyin olisikos laukku mukana. Ei ollut. Kysyin neljä kertaa. Nyt tapasin hänet jälleen ja kysyin taas lukon vaihdosta. Asiakas sanoi ettei aio tuoda laukkua koska se on niin huono, lukko ei pysy. Ja kertoi luottamuksen nyt menneen. Pahoittelin uudelleen ja sanoin kuinka olisin halunnut tuotteen korjata. Menin pajalleni itku silmässä. Koetin korjata virheeni parhaani mukaan mutta luottamus meni silti.

Rakaat lukijat, jos ikinä ostatte käsityön josta löytyy virhe, olkaa niin kilttejä ja ihania, palauttakaa tuote. Älkää ikinä ajatelko ettette kehtaa. Pahinta mitä voi tehdä on jättää tuote palauttamatta. Kerron miksi.

1. Tekijä ei saa tietää että joku asia ei toimi ja myy samanlaisia tuotteita edelleen.
   
2. Teille jää paha mieli ettekä halua ostaa tekijältä enää koskaan mitään.
   
3. Kenties kerrotte jollekulle pahasta mielestänne (ymmärrettävää), mikään ei leviä niin nopeasti kuin huonot uutiset.
   
4. Ette anna tekijälle mahdollisuutta korjata virhettä. Uskokaa kun kerron että hän tekee korjauksen äärettömän mielellään, kukaan meistä ei takuulla halua että maailmalla kulkee huono tuotos.
   
5. Jos kyseessä on materiaalivirhe tekijä ei pääse kertomaan muille tekijöille huonosta matskusta. Meillä viidakkorumpu toimii hyvin nopeasti ja heikkoja linkkejä poistuu tuotantoketjusta.

Tässäpä linkki Susannan työhuoneelle. Susanna tekee bambuisia tiskirättejä, käsinpainettuja, ekologisia ja kauniita. Bambu on kiva materiaali koska se on antibakteerinen. Rättiä voi myöskin pestä koneessa. Huikea tuote siis. Susannan räteillä on jo sellainen kysyntä ettei hän enää ehdi painaa kangasta itse. Hän painattaa tuotteet alihankintana. Painajan käyttämä uusi maali ei toiminutkaan bambun kanssa ja tummat rätit päästivät pikkuisen väriä. Näitä viallisia rättejä on lukuisten hyvien rättien välissä, eikä voi tietää mitkä ovat noita väriä päästäviä. Niinpä koko Susannan varasto on pilalla. Osa räteistä saattaa päästää väriä, mutta nekin vain parin pesun ajan. Jos miniyrittäjän koko varasto on mennyttä, on käytännössä samoin koko yrityksen kanssa, jos materiaalirahoja ei pian saada takaisin. Uutta materiaalia pitäisi päästä tilaamaan ja tuloaukkoa paikkaamaan. Susanna myy rättejä nyt materiaalihintaan. Lukaiskaa teksti, se on kiinnostava. Ja tilatkaa pari ihanaista tiskirättiä!

Jos Susanna olisi saanut tiedon virheestä heti, vahinko olisi ollut lusikallinen tynnyristä.

Itse sain viimein kadonneet pyyhkeeni takaisin. Olin aivan mielettömän helpottunut. Pesula 2. toimitti tuotteensa sovitusti ja hienosti. Sen sijaan yritys jolla teetän kankaistani tarjottimet mokasi jo toiseen kerran pahimman kautta. Kaksi satsia ennen mokia olivat moitteettomat. Ensimäisen virhesatsin ajattelin johtuneen jostain maanantaierästä, mutta nyt sain toisen erän ja erityisen ruhtinaallisesti tyrittynä. Tehdas oli lyönyt juustotarjotinten kädensijareiän kuvan päälle. Koko tarjottimen matkalla on vain yksi kuva, suunniteltuna tietenkin kauniisti laudan toiseen päähän. Mutta kas, joku järjen suunnatonta jättiyttä omaava työntekijä katsoi parhaaksi että reikä olisi samassa päässä kuin kuva. Heureka. Siinä meni pilalle iso pino maalattuja ja painettuja kankaitani. Teki ison loven kassaankin. Mutta tehtaan mielestä virhe on minun kun en erikseen sanonut kumpaan päähän reikä oli tarkoitus laittaa...

Luottotoimittajat ovat kullan arvoisia yritykselle, mutta myös yksittäiselle asiakkaalle. Tähän em. täydellisyyteen ei päästä hetkessä. Se syntyy lukuisten kokeiluiden ja materiaalioppimisen myötä. Sitä ennen on mokailtu ja testailtu riittävä määrä, karsittu huonoa. Kokemus karttuu, asiakkaan ja toimittajan ajatustapoihin perehdytty. Koetettu solmia yhteistyötä joko onnistuneesti tai ei. Joskus hyväksi havaittukaan ei enää syystä tai toisesta toimi. Silloin harmittaa. Silloin avoin ja rehellinen kommunikointi molempiin suuntiin olisi erityisen toivottavaa ja hieno juttu.

Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty vai miten se oli?...
Tässäpä samalla sneak peek erääseen uuteen hahmoon joka esitellään ensi viikolla Habitaressa. Kuka tunnistaa?