Ärsytyksiä

Oletteko koskaan joutuneet sillä viisiin mainoksen uhriksi että hinkuatte maistaa-kokeilla tuotetta mitä pikimmin. Ja sitten kun kiiruhdatte kauppaan sitä tuotetta ostamaan sitä ei vielä ole siellä. Eikä seuraavallakaan viikolla. Eikä sitä seuraavalla. Siinä vaiheessa kun uutuus löytää kauppaan olette jo kypsyneet koko hommaan ettekä taatusti halua siitä enää kuullakaan. Niin ärsyttävää. Olen kärsinyt tästä mm. kinkkupizzakierteiden ja mangosuklaan kohdalla. Minusta voisi ne mainokset aloittaa kun hyllyissä on tavaraa. Niin.

Saman luontoinen harmistus on aina IKEA-matkalla. Netistä on ensin tsekkaillut asiat joita voisi käydä katsomassa, jotain joka olisi tarpeen ja ehkä se sopiva. Koettanut silleen etukäteen minimoida IKEAssa vaeltelun ajan. Mutta sitten ihmeellisen usein etukäteispongattu tuote on loppu. Ikea pursuaa tavaraa mutta juuri se tietty mitä tuli ajalla ja vaivalla hakemaan on kokonaan myyty. Niitä on 27kpl näytehyllyssä, mutta niitähän ei ole mahdollista ostaa, kaikki on siellä hyllyillä tarpeen lällättämässä että etpä nyt saakaan tätä tuotetta, ha haa. Tule kolmen viikon päästä katsomaan, voi olla että niitä on, voi olla että ei, saattoi olla että tuli ja meni. Eilen raahauduimme Vantaalle asti katsastamaan yhtä pöytälamppua ja tietenkään niitä ei ollut, hyllyt ammottivat tyhjyyttään. Kyseisiä lamppuja oli lukuisia näytehyllyssä mutta myyjillä ei ollut lupaa myydä niistä yhtään.

Joulukiireiden jälkeen on viimein odotettua aikaa keskittyä uuden kodin sisustamiseen. Olen varmasti jo useaankin otteeseen maininnut keittömme hassusta pikkuruisesta kaapista, siellä nurkassa, aivan toisella puolen huonetta kun muut kaapistot. Se on vielä omituisestipäin ettei oikein mitään muuta saa järkevästi sen läheisyyteen. Olemme ajatelleet sen purkaa pois. Pari päivää sitten varustauduin taltalla ja vasaralla ja ruuvimeisselillä on olin jo iskemässä kaappiin kiinni. Onneksi malttavaisempi ja tällaisissa asioissa ehdottomasti fiksumpi belgialainen mies ensin tutki tilannetta tarkemin ja huomasi että keittiön laattalattia onkin asennettu viisaasti kaapin ympärille. Alta löytyi hutaisten taskoitettua betonia. Aij-jai kun harmitti. Olin nimittäin asennoitunut että nyt viimein saadaan ainakin yksi huone kuntoon. Vaan ei. Vaihtoehtoina on: 1. etsiä samanlaista laattaa jolla korjata lattia (aika epätodennäköistä että juuri samaa löytyy), 2. vaihtaa koko lattia (hiivatin iso homma pikkuruisen kaapin takia), 3. jättää kaappi paikoilleen (ja se vasta ärsyttäisi).

Ajelimme sitten laina-autolla ympäri Helsinkiä etsimässä laattoja, sitä pöytälamppua ja lisäksi keittön ja makkarin lamppua, mattoja, keittöön pöytää ja tuoleja. Olin jotenkin kummassa ärsytyksen tilassa. Sitten huomasin että harmittelin eniten erään tuorejuustomaun puuttumista kaupoista. Pysähdyin. Mietin pitäisikö olla itselleen ärsyyntynyt vai huvittunut siitä miten minimaalisista asioista voi päiväänsä pilata. Ja minkä ihmeen takia. Belgialainen mies silitti päätäni ja käski rentoutumaan. Päätin tehdä niin. Viis lampuista ja tuorejuustoista. Loppupäivä parani oitis.

Tällaisen napin tarvitsisin. Laittaisin ranteeseen rannekellon paikalle.