torstai 22. marraskuuta 2012

Keski-iän ihanuus

Terveisiä Tampereelta jossa messusin viime viikonlopun. Oli sangen yllättävän kivat messut. Asiakkaat olivat harvinaisen mukavaa sakkia, välillä sain nauraa vedet silmissä. Kerran jopa niin että vedin omaa sylkeäni ruhtinaallisesti väärään kurkkuun. Kyynelöt siitäkin sitten seurasi.

Kohokohtana kylpytakkini valittiin Kädentaitojen 10 parhaan uutuustuotteen joukkoon vuosimallia 1012.  Siitä seurasi ei kyynelöitä vaan silkkaa iloa.

Mietin messumatkalla että nyt minusta on sitten tosiaan tullut keski-ikäinen. Osa myyjistä asui nimittäin jossain kummallisessa parakkimajoituksessa, karuista karuimmissa. Olin mykistynyt. En voisi ikipäivänä nukkua sellaisissa oloissa messupäivän jälkeen. Pitkän päivän seisomisen ja satojen ihmisten kanssa rupattelun jälkeen tarvitsen a. omaa rauhaisaa tilaa, b. hyvän sängyn ja oman suihkun, c. hyvää ruokaa ja lasin punaviiniä ja d. mielellään mahdollisuuden katsoa hetken telkkaa hiljaa vällyjen alta.  Tajusin että nuorempana en olisi piitannut missä nukuin koska a. olisin mennyt messupäivän jälkeen luultavasti baariin b. tullut myöhään nukkumaan muutamaksi tunniksi ja c. piitannut kissanviiksiä missä se nukkumapaikka on. Niin ja olisin silti ollut ihan virkeä messupäivät. Nyt ajatuskin että olisin lähtenyt baariin huvitti. Tai hirvitti. En tiedä kumpaako enemmän.

Ensimmäiset yöt majoituin Scandic Rosendahlissa. Hotelli oli täynnä jotain kongressivieraita, mutta sain sieltä kuitenkin huoneen kahdeksi ensimmäiseksi yöksi (toivoin näin koska ystäväni majoittuivat samassa hotellissa). Huoneeni oli kuitenkin aika karu pyörätuolihuone jossa oli runsaasti tyhjää tilaa ja reunalla vuode (taisi olla ainoa vapaa huone). Kaikui, ei ollut kodikasta. Decor oli 80-lukuista mintunvihreää. Ilmastointi rämisi kaksi yötä enkä oikein nukkunut. Rosendahlin ravintolassa on harvinaisen epäonnistunut kalsea valaistus ja kylmän ankea fiilis. Viimeisen yön vietin Scandic Cityssä. Huone oli lämpimästi valaistu, siellä oli pörröinen tummanpunainen matto, sohvaryhmä, jättimäinen sänky, vedenkeitin, kaakao- ja teevalikoimaa, sekä ihana paksu kylpytakki. Olin niin onnellinen siemaillessani kaakaota kypytakissa, vällyjen alta, telkan ääressä. En vetänyt kukkahattua päähäni, mutta oli aika hiiskatin kiva olla keski-ikäisesti siellä omissa oloissani mukavassa huoneessa. 

Ensi viikonloppuna avaan joulukauden, on ensimmäiset joulumyyjäiseni tänä vuonna ja ne ovat Espoon näyttelykeskus WeeGeessä. Kuuleman mukaan niissä on ihanan jouluinen mukava tunnelma, paljon kivaa ohjelmaa ja hyvää ruokaa. Mukavaa. Ja onneksi saan nukkua ihan omassa sängyssä yöt.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mäkin olen alkanu vaatia jo vähintään tyynyä! sit ku olen vanhus, vaadin villahuovankin.

tulen muuten jouluksi Suomeen vihdoin, ois mukava siella nähdä, olen suorastaan pitkään, kun palaan vasta 10.1.! erään hiihtohullun kanssa on Lapin-matka loppiaisen tienoilla (minä keskityn ehkä sen villahuovan valmistukseen), lento on Hgistä, voitais ehkä sitä ennen/jälkeen poiketa?
katotaan lähempänä, terkkuja belgarille!

hanna

Anna kirjoitti...

Hanna, sulla on vielä piiitkä matka tuohon villahuopaan! :D

Voi ihanaa jos tulette kylään!