Terveisiä Tampereelta jossa
messusin viime viikonlopun. Oli sangen yllättävän kivat messut.
Asiakkaat olivat harvinaisen mukavaa sakkia, välillä sain nauraa vedet
silmissä. Kerran jopa niin että vedin omaa sylkeäni ruhtinaallisesti
väärään kurkkuun. Kyynelöt siitäkin sitten seurasi.
Kohokohtana kylpytakkini valittiin Kädentaitojen 10 parhaan uutuustuotteen joukkoon vuosimallia 1012. Siitä seurasi ei kyynelöitä vaan silkkaa iloa.
Kohokohtana kylpytakkini valittiin Kädentaitojen 10 parhaan uutuustuotteen joukkoon vuosimallia 1012. Siitä seurasi ei kyynelöitä vaan silkkaa iloa.
Mietin
messumatkalla että nyt minusta on sitten tosiaan tullut keski-ikäinen.
Osa myyjistä asui nimittäin jossain kummallisessa parakkimajoituksessa,
karuista karuimmissa. Olin mykistynyt. En voisi ikipäivänä nukkua
sellaisissa oloissa messupäivän jälkeen. Pitkän päivän seisomisen ja
satojen ihmisten kanssa rupattelun jälkeen tarvitsen a. omaa rauhaisaa
tilaa, b. hyvän sängyn ja oman suihkun, c. hyvää ruokaa ja lasin
punaviiniä ja d. mielellään mahdollisuuden katsoa hetken telkkaa hiljaa
vällyjen alta. Tajusin että nuorempana en olisi piitannut missä nukuin
koska a. olisin mennyt messupäivän jälkeen luultavasti baariin b. tullut
myöhään nukkumaan muutamaksi tunniksi ja c. piitannut kissanviiksiä
missä se nukkumapaikka on. Niin ja olisin silti ollut ihan virkeä
messupäivät. Nyt ajatuskin että olisin lähtenyt baariin huvitti. Tai
hirvitti. En tiedä kumpaako enemmän.
Ensimmäiset
yöt majoituin Scandic Rosendahlissa. Hotelli oli täynnä jotain
kongressivieraita, mutta sain sieltä kuitenkin huoneen kahdeksi
ensimmäiseksi yöksi (toivoin näin koska ystäväni majoittuivat samassa
hotellissa). Huoneeni oli kuitenkin aika karu pyörätuolihuone jossa oli
runsaasti tyhjää tilaa ja reunalla vuode (taisi olla ainoa vapaa huone).
Kaikui, ei ollut kodikasta. Decor oli 80-lukuista mintunvihreää.
Ilmastointi rämisi kaksi yötä enkä oikein nukkunut. Rosendahlin
ravintolassa on harvinaisen epäonnistunut kalsea valaistus ja kylmän
ankea fiilis. Viimeisen yön vietin Scandic Cityssä. Huone oli lämpimästi
valaistu, siellä oli pörröinen tummanpunainen matto, sohvaryhmä,
jättimäinen sänky, vedenkeitin, kaakao- ja teevalikoimaa, sekä ihana paksu kylpytakki.
Olin niin onnellinen siemaillessani kaakaota kypytakissa, vällyjen
alta, telkan ääressä. En vetänyt kukkahattua päähäni, mutta oli aika
hiiskatin kiva olla keski-ikäisesti siellä omissa oloissani mukavassa
huoneessa.
Ensi
viikonloppuna avaan joulukauden, on ensimmäiset joulumyyjäiseni tänä
vuonna ja ne ovat Espoon näyttelykeskus WeeGeessä. Kuuleman mukaan
niissä on ihanan jouluinen mukava tunnelma, paljon kivaa ohjelmaa ja
hyvää ruokaa. Mukavaa. Ja onneksi saan nukkua ihan omassa sängyssä yöt.
2 kommenttia:
Mäkin olen alkanu vaatia jo vähintään tyynyä! sit ku olen vanhus, vaadin villahuovankin.
tulen muuten jouluksi Suomeen vihdoin, ois mukava siella nähdä, olen suorastaan pitkään, kun palaan vasta 10.1.! erään hiihtohullun kanssa on Lapin-matka loppiaisen tienoilla (minä keskityn ehkä sen villahuovan valmistukseen), lento on Hgistä, voitais ehkä sitä ennen/jälkeen poiketa?
katotaan lähempänä, terkkuja belgarille!
hanna
Hanna, sulla on vielä piiitkä matka tuohon villahuopaan! :D
Voi ihanaa jos tulette kylään!
Lähetä kommentti