maanantai 5. lokakuuta 2009

Kesän ikävä

Tänään kun tuuli ulvoo puuskissa varastaen kaikki lehdet puista ja sade hakkaa räystäitä, on viimeistään ensimmäinen hetki ikävöidä kesää (ja hautautua syvälle sohvaan kirjan kanssa, teeskennellen ettei ole maanantai, ja työpäivä).

Minun oma Maailman paras paikkani on Kortejoki, kesämökki, jossa olen nautiskellut kaikki lapsuuteni kesät läpi (pistäen mummini pitkämielisyyden koetukselle päivittäin rypemällä vedessä tuntikausia, mummin vahtiessa pihalta suu pienessä supussa ja kädet puuskassa (levottomat sormet hautautuneena allien alle), kärsimättömänä muiden hommien odottaessa)(vaan antoipa silti rypeä rauhassa, vaikka Tie-Dän miten ne hommat on über-übertarmokasta mummia poltelleet). Belgiassa asuessani kaipasin sinne enemmän kuin ikinä. Helsingissä asuessani kaipaan sinne vähäsen vähemmän, mutta silti kovasti.

Mies Belgiasta ei ymmärrä mitä siellä on niin ihanaa, siis 'mitä siellä on oikein tarkoitus tehdä?'. Ei niin mitään.

Mutta joskus joutuu, ja sitten kaikki kerralla äkkiä, että pääsee taas olemaan tekemättä mitään.






Sinä päivänä maalasin sinisiä.




Ja remontoin samalla Mamán kanssa mökki kakkosta (jota ylärakennukseksi kutsuttaman). Kaikki roina heitettynä ulos inventointia (kaatopaikkaa) varten, sisällä maalataan kuultovalkealla, ja kun käsi ei enää jaksa maalata kattolautojen välejä, soitetaan kylältä Pekkarinen joka viimeistelee homman.

Nyt kun saisin vaikka yhdeksi hetkeksi juuri noita kesän lämpöisiä päiviä ja ulkosalla maalaamista, aaltojen ääniä, järven tuoksua, sinisen hehkua kaikkea vihreää vasten, remontoimiskaffeja parhaassa mahdollisessa seurassa, ja miten hauska oli maalailla seiniä yhdessä Lepon kanssa, keskustellen Star Warseista.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi että ihania kangaskuvia K.joelta. Mennään Keron kanssa sinne vasta huomenna (Lassen selkä kipeä, piti käydä ihan lääkärissä ja mummin kanssa kaupassa), mutta ehkennii on erinäköistä. Mutsis

Minna kirjoitti...

Mä SYMPPAAN tuota edellistä kommenttia ja kommentoijaa.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Se täältä puuttuu, tuo puiden välistä pilkottava Kallavesi

Anna kirjoitti...

No niin puuttuu täältäkin! :)

Anonyymi kirjoitti...

jonain paivana tuun ihan livena nakemaan noi naruilla roikkuvat aarteet!

Belgiassa sataa kaatamalla juuri, ei olis nyt paras aika roikottaa maalattuja kankaita pitkin puistoja.

Hansu

Anna kirjoitti...

Täälläkin satoi eilen, nyt paistaa kirkkaasti aurinko ja ulkona tuoksuu ihanalta.

Taivasalla maalaaminen on kyllä ihanaa, mutta jonkin kerran on jouduttu juoksuttamaan kiireellä kankaita sisään yllättävän sadekuuron alta.