tiistai 27. marraskuuta 2012

Puolivapaa

Tänään on ollut sangen kummallinen päivä. On nimittäin niin että olen ollut kotona ja töitä on ollut mukana vain vähän. On jokseenkin outo olo kun seurattavana ei olekaan pitkää listaa. Mukavaa kyllä. Heräsin vahingossa kamalan aikaisin, söin aamupalan ja ryömin vielä pikku-uniksi belgialaisen miehen viereen. Sitten söin muina miehinä aamupalan numero kaksi. Katsoin vähän nettitelkkaa. Luin vähän kirjaa. Pesin pyykkiä, siivosin. Sitten kaivoin koneen esille ja tein pari tuntia töitä. Ihmeellistä miten paljon päivän aikana ehtiikään kotosalla, työmatkoihin ei mene aikaa. Sain laiskan puoleisen sihteerin työavukseni. Sitä hymyilytti.


Viime viikonlopun WeeGeen joulumyyjäiset meni mukavasti. Kiitos kaunis kaikille joulumielisille pistäytyjille! Sunnuntaina seuraavat joulumyjäiset, Ornamon, Valkoisessa salissa, klo 11-17 ja maanantaina klo 11-19. Tervetuloa pistäytymään, sinnekin ilmaiseksi sisään!

torstai 22. marraskuuta 2012

Keski-iän ihanuus

Terveisiä Tampereelta jossa messusin viime viikonlopun. Oli sangen yllättävän kivat messut. Asiakkaat olivat harvinaisen mukavaa sakkia, välillä sain nauraa vedet silmissä. Kerran jopa niin että vedin omaa sylkeäni ruhtinaallisesti väärään kurkkuun. Kyynelöt siitäkin sitten seurasi.

Kohokohtana kylpytakkini valittiin Kädentaitojen 10 parhaan uutuustuotteen joukkoon vuosimallia 1012.  Siitä seurasi ei kyynelöitä vaan silkkaa iloa.

Mietin messumatkalla että nyt minusta on sitten tosiaan tullut keski-ikäinen. Osa myyjistä asui nimittäin jossain kummallisessa parakkimajoituksessa, karuista karuimmissa. Olin mykistynyt. En voisi ikipäivänä nukkua sellaisissa oloissa messupäivän jälkeen. Pitkän päivän seisomisen ja satojen ihmisten kanssa rupattelun jälkeen tarvitsen a. omaa rauhaisaa tilaa, b. hyvän sängyn ja oman suihkun, c. hyvää ruokaa ja lasin punaviiniä ja d. mielellään mahdollisuuden katsoa hetken telkkaa hiljaa vällyjen alta.  Tajusin että nuorempana en olisi piitannut missä nukuin koska a. olisin mennyt messupäivän jälkeen luultavasti baariin b. tullut myöhään nukkumaan muutamaksi tunniksi ja c. piitannut kissanviiksiä missä se nukkumapaikka on. Niin ja olisin silti ollut ihan virkeä messupäivät. Nyt ajatuskin että olisin lähtenyt baariin huvitti. Tai hirvitti. En tiedä kumpaako enemmän.

Ensimmäiset yöt majoituin Scandic Rosendahlissa. Hotelli oli täynnä jotain kongressivieraita, mutta sain sieltä kuitenkin huoneen kahdeksi ensimmäiseksi yöksi (toivoin näin koska ystäväni majoittuivat samassa hotellissa). Huoneeni oli kuitenkin aika karu pyörätuolihuone jossa oli runsaasti tyhjää tilaa ja reunalla vuode (taisi olla ainoa vapaa huone). Kaikui, ei ollut kodikasta. Decor oli 80-lukuista mintunvihreää. Ilmastointi rämisi kaksi yötä enkä oikein nukkunut. Rosendahlin ravintolassa on harvinaisen epäonnistunut kalsea valaistus ja kylmän ankea fiilis. Viimeisen yön vietin Scandic Cityssä. Huone oli lämpimästi valaistu, siellä oli pörröinen tummanpunainen matto, sohvaryhmä, jättimäinen sänky, vedenkeitin, kaakao- ja teevalikoimaa, sekä ihana paksu kylpytakki. Olin niin onnellinen siemaillessani kaakaota kypytakissa, vällyjen alta, telkan ääressä. En vetänyt kukkahattua päähäni, mutta oli aika hiiskatin kiva olla keski-ikäisesti siellä omissa oloissani mukavassa huoneessa. 

Ensi viikonloppuna avaan joulukauden, on ensimmäiset joulumyyjäiseni tänä vuonna ja ne ovat Espoon näyttelykeskus WeeGeessä. Kuuleman mukaan niissä on ihanan jouluinen mukava tunnelma, paljon kivaa ohjelmaa ja hyvää ruokaa. Mukavaa. Ja onneksi saan nukkua ihan omassa sängyssä yöt.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Pari uutta lämpöistä

Huhuu! Hengissä ollaan, ollaanko siellä? Tänään on ensimmäinen päivä naismuistiinn että on vain normaali määrä töitä edessä. Ei siis 14 tuntista päivää! Istun peräti kotisohvalla pyjamassa, saan olla näin koko päivän, oi onnea. Tänään töitä tehdään vaan koneella. Huomenna on sitten toinen juttu, suuntaan kimpsuineni kohti Tamperetta ja Kädentaitomessuja. Kamat on jo miltei jo pakattu. Huomenna pientä säätöä vielä. Kolmet messut jo takana ja viidet edessä. Varauduin ostamalla elämäni ensimmäiset tukisukat.

Kanssasisariltani olen nyt huomannut että he hoitavat bloginsa ja Facebook-sivunsa kiireaikoina paljon paremmin kuin minä. He postaavat lyhyesti ja usein. Äärettömän viisaita ovat, lyhyitäkin juttuja, tilannekatsauksia, on kiva lukea. Miten olenkin itse tällainen kaikki tai ei mitään-suuntaan kallistuva tyyppi. Että aikaa pitää sitten olla kunnolla ennenkuin voin mitään postailla. Tai sitten minun pääni tila on vaan rajatumpi eikä sinne mahdu edes lyhyitä juttuja. 

Tajusin etten ole teille esitelly muutamaa uutuutta, syksyistä sellaista. Pehmeitä, paksuja, ihania huppareita, sekä suklaanruskeita kylpytakkeja. Liitän ne tähän, laitan kahvin kiehumaan, villasukat jalkaan ja alan töihin. Mukavaa päivää teillekin ja jos tulette Tampereelle, tulkaahan moikkaamaan!

Legendat-hupparit:

 Mister Clint



 Mister Jimi




 Mister John hupparissa sekä pitkähihaisessa trikoopaidassa







 Mister Kekkonen myös hupparissa ja pitkiksessä










Legendat-kylpytakit pinkillä painatuksella, voi aaah!







Tuota ihanaisen retroa maitosuklaan ruskeaa sain myös pyyhkeinä, mutta painoin ne eri aineella retrompaan suuntaan, kuva sinapin keltaiseen vivahtavalla beigellä. Löytyy kaikki hahmot, mutta laitan teille maistiaisen vaikkapa Heminway- ja Hitch-kasvopyyhkeistä kun herrat eivät pääseet muutoin tänään esiintymään.