perjantai 20. marraskuuta 2009

Kummastus

Toinenkin postaus perjantain kunniaksi. (Ei, ei vieläkään ruokaa). Belgialaisella miehellä on tänään elämänsä ensimmäiset pikkujoulut. Vähän sekalaisin tuntein hän niihin osallistuu, on kuullut paljon suomalaisten pikkujoulujen meiningistä. Kauhunsekainen uteliaisuus siis.

Aamulla hän esitteli kolme vaatetusvaihtoehtoa mistä voisin valita hänelle sopivimman juhliin. Vastasin että laita se missä tunnet olosi kaikkein kotoisimmaksi (the most comfortable). Hän katsoi minua todella kummastunut ilme kasvoillaan, "Tunnen oloni kotoisaksi kaikissa vaatteissani". Pysähtynyt hetki, tuijotimme toisiamme, kumipikin koetti sisäistää toisen maailmaa. En tiennyt että noinkin voisi olla. Minulla on kaapissani lukuisia vaatteita jotka voin määrittää mukavuusasteella ainakin 1-25. Lohdullisesta, reikäisestä ja rakkaasta kotipuserosta niihin virallisimpiin. Aika monissa vaatteissa en todellakaan tunne oloani juuri erityisesti kotoisaksi ja rennoksi, vaikka syystä (ja pakottamatta) niitä käyttäisin. Olen vaistomaisesti olettanut että kaikilla on näin. Olen kai aika kade nyt.

Edit. Kummastuneen viestin jälkeen (miehiseltä ystävältä) tarkennan, olen vähän kade siis siksi kun joku on niin sulassa sovussa ruumiinsa kanssa, että kaikissa vaatteissa on ihan yhtä hyvä olla. Kyse ei siis ole siitä että olen ostanut liikaa vääränlaisia vaatteita. Kai te naiset ymmärrätte mistä on kyse (jos miehet ei)?

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tietysti toisissa vaatteissa on mukavampi olla, toiset taas on "edustavampia ja joskus vaate on sekä että. Harvoin. Tavallisesti minun pitää roikuttaa muutama kuukausi tai vuosi uutta vaatetta kaapissa. Siellä se tekkeytyy pikkuhiljaa ja pääsee sitten käyttöön. Onneksi vaatteeni eivät ole tyköistuvia. Suunta on niät semmonen, että sisäänotot vuoden kuluttua on liian reiluja.
Marke

anna kirjoitti...

Minusta vaatteet on aina just ihania kun ne on juuri ostettu ja näyttää aina parhaimmalta silloin. Sitten parin käytön jälkeen miettii oliko se tosiaan tällainen alunperin. En tiedä ostanko huonoa laatua ja vate menettää uotoaan/ryhtiän pesussa, vai kyllästynkö nopeasti.

Anonyymi kirjoitti...

Minulla taas vaate - sen tekkeytymisen jälkeen - tumtuu aina vain paremmalta. Nytkin minulla on 1 villamekko joka täyttää kohta 30 v. Se on ihan hyvä vielä. Tosin yksi parsimiskykyinen ystävä on parsinut kyynärpäät, mutta sitä ei yhtään huomaa, kun vetää vähän hihoja ryppyyn.
Marke