keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Nojatuoli joka uusiutui

Mummin vanha nojatuoli on aiheuttanut lievää päänvaivaa. Tuoli on ihana ja rakas, siinä on mukava istuakin. Sellainen juuri sopivasti kulahtanut kotoisa laiskanlinna, mutta harmillisesti hiukkasen liian kulunut istuinosastaan. Pidän kovasti ajan tuomasta patinasta tuolin muilta osin, enkä raatsisi verhoilla sitä kokonaan uusiksi. Se muuttuisi ihan muuksi mööpeliksi eikä olisi enää se mummin vanha nojatuoli.

Niinpä viimein irrotin työaikaa ihan itselleni ja tein tuoliin paksusta Canvas-puuvillasta tukevan irtopäällysen joka peittää vain sen kaikkein kulahtaineimman osan. Kuosiksi valitsin putelin koska se sopii tuolin vieressä olevaan pullolamppuun ja on muutenkin lempparini. Väriksi tummaa harmaata samaisen pullolampun mukaan, taustalla oleva seinäkin on harmaa. Ompelin päällisen kaksinkertaiseksi jotta sen voipi kääntää erikuvioiseksi vaihtelun iloksi, ja sisään ompelin vanua että olisi vieläkin tukevampi. Näin systeemi pysyy hyvin paikoillaan ihan itsestään ilman jänniä viritelmiä. Kangasta jäi hiukan yli, kiva juttu, sain settiin tyynynkin mikä on tarpeen kirjaa lukiessa että niska saa lokoisan tuen. Tulipa hyvä mieli, eikä tarvinnut verhoiluttaa (iso ja kalliskin projekti olisi ollut se) ja tuikitärkeä mummitunnelma on vieläkin tallella.

Kiva ilman tyynyäkin

Mutta tyynyllä parempi.

Pullolamppu on tummempi kuin kuvassa näyttää, en osannut fiilailla valaistuksen kanssa kuvatessa...

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

tulipas siitä nätti

Anna kirjoitti...

Kiitos kaunis. Mutta kuten aina kun tekee jotain itse' omaan kotiin, alkaa huomata 'virheitä. Jos olisin etukäteen ajatellut pidemmälle niin että minulla on myös tyyny, olisin jättänyt painamatta vaaleat pullot päällyseen ja painanut vain tyynyyn...
Kamalaa tällainen ylikriittisyys.