lauantai 13. marraskuuta 2010

Pääkaaos

Olen löytänyt monia mielenkiintoisia seikkoja itsestäni yrittäjyyden myötä. Olen aina pitänyt itseäni hyvänä multitaskaajana, voin tehdä, ajatella ja suunnitella useita asioita yhtä aikaa. Hyvä ominaisuus yrittäjälle, kyllä. Mutta yrittäjyys tuokin joskus eteen niin paljon näitä asioita yhtäaikaa, että aivot menevät joskus tukkoon (ja joutuu miettimään etten tainnutkaan olla niin hyvä multitaskaaja kuin kuvittelin). Näin käy yllättäen kiirejaksojen jälkeen.



Kun on kiire ja hommia jonossa, teen itselleni hyvät aikataulut, järjestän tulevaisuuden paketeiksi, janoiksi, systeemeiksi. Sitten suoritan tätä aikataulua suunnitelman mukaan, hylkään kaiken eteentulevan joka ei suunnitelmaan sillä hetkellä kuulu. Kun kiire loppuu ja alkaa niinsanottu normaali työrupeama, tipahdankin tyhjälle. En osaa organisoitua heti uudelleen. Työpöydällä kelluu useita erillisiä töitä, säntäilen paikasta toiseen, teen yhtä työtä tässä ja toista muualla, suunnittelen tulevaa, ennakoin kiirejaksoa, mietin aikatauluja, teen materiaalitilauksia, myyntityötä, varauksia, soittoja, kerään kiireen takia kadonneita langanpätkiä, etsin kadonneita tavaroita, löydän niitä kummallisista paikoista kun olen ne kiireessä jonnekin tieltä lykännyt. Mietin pääni puhki mitä olen unohtanut, mitä olen luvannut, minne kirjoitin asiat ylös silloin ja kenet minun pitikään tavata, ja kevätmallistokin pitäisi olla päässä jo nyt vaikka joulukiireet ovat ovella. Päässäni on liikaa pieniä yksittäisiä asioita yhtä aikaa joihin en ole ehtinyt kiirejaksolla puuttua.



Tämän viikonlopun aikana olen ajatellut panostaa uusiin listoihin. Kirjaan kaiken ylös ja teen aikataulut, järjestän kaaoksen päästäni selkeiksi tehtäviksi, lokeroin, numeroin ja siistin. Olen helpottunut. Kun hommat on ylhällä ja järkässä, päässäni on tilaa rentoutumiselle ja loogiselle ajatustyölle. Jotenkin kaaos loppuu kun asiat on listattu, vaikka tehtävien määrä onkin edelleen sama. Olen paljosta kiitollinen tietokoneeni fiksulle kalenteriohjelmalle jossa on tilaa kirjoitella, suunnitella marginaaliin, listoitella eri tärkeysjärjestyksessä. Ja mikä pararasta, tekemättä jääneet hommat voi helposti hiirellä raahata seuraavalle päivälle ja ajatella muka-puhtoisin mielin että sinnehän se paremmin sopikin, tähän kokonaisuuteen. Järkkäys on vähän sama kuin kertoo jonkin mieltä painaneen asian hyvälle ystävälle, kun se on ääneen sanottu, asian paino putoaa mystisesti harteilta.


Ystävät ja listat rules.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi ihme! Voisko minun tietokoneelle saada sellaisen ohjelman. Ei tarvitsisi enää ihmetellä lappuja joille olen kirjoittanut tosiaan heti tehtävät, ne harvat, ja sitten tarpeelliset, joista voi vielä poimia ison osan "tarpeettomiin". Mistähän syystä roikottelen niitäkin listoilla? Lapuja löytyy sieltätäältä, poikkeavat vähän tai paljon toisistaan ja on vaikea päättää, voisiko lapun laittaa roskiin. Ensin tietysti pitää vetää yli jo tehdyt työt. Se pitää tehdä tietysti, vaikka löytämäsi lista olisi vuodentakainen. Pääasia tosiaan on, että voi rajata pois aivoista liiat. Tosin elän nyt siinä onnellisessa tilanteessa, että listoista huolimatta voin tai ainakin teen sitä mikä huvittaa... nimimerkki Eläköitymisen iloja

anna kirjoitti...

Aika kivalta kuulostaa eläköityminen, voi tehdä listat ja hyvällä omatunnolla olla tekemättä niistä mitään jos ei huvita!