sunnuntai 3. tammikuuta 2010

River Cottage

Luovuin uuden vuoden lupauksista vuosia sitten. Ihan turhaa angstia kun ei niitä kuitenkaan osaa pitää paria viikkoa kauempaa. Mutta lupauksista en ole silti päässyt eroon, teen niitä säännöllisesti (ja unohdan niitä yhtä säännöllisesti). Jokaisella kerralla kun jotain päätän, tunnen itseni erinomaiseksi ja hyväksi ihmiseksi. Intoudun uudesta ja suunnittelen parempaa tulevaisuutta (muka)energiaa pullollaan. Impulsiivisena ihmisenä uusia ideoita tulee sitä mukaa kun vanha on menettänyt kiinnostuksensa. Jostain kummasta syystä suurin osa lupauksista liittyy ruokaan (tuntuu olevan aika yleinen ilmiö). Enää en intoudu uusista laihkareista, mutta sitäkin enemmän kiinnostun ruoan laadusta ja terveellisyydestä.

Onnellisena katselin välipäivinä teemalta sarjan River Cottagea. Symppasin sarjoja suuresti BBC:llä Belgiassa asuessani. Seurasin suurella mielenkiinnolla kun Hugh Fearnley-Whittingstall perusti oman River Cottage maatilansa, kampanjoi lähiruoan puolesta, kirjoitti lukuisia kirjoja, sekä teki kommuunipuutarhoja tyhjille tontinpalasille asukkaiden yhteisvoimin, jossa he kasvattivat edullista luomuruokaa, kanoja ja munia, omia possuja. Ihana oli nähdä miten ihmiset kiinnostuivat aivan uudella tavalla mitä suuhunsa lusikoivat kun ruoka kasvatetaan itse. River Cottagen ideologiaa ei voi olla rakastamatta. Eettistä, puhdasta luomuruokaa, lihaa saadaan onnellisista oman tilan eläimistä. Ei lisäaineita, ei epäselvyyksiä mistä ja miten ruoka on lautaselle tullut. River Cottagen toimintaan voi tutustua tästä.

Sikalakammotukset ovat pistäneet taas miettimään lihan syömistä. Aika ajoin pohdin muutenkin että olisipa niin monelta kantilta viisasta syödä enemmän kasvisruokaa. Mutta kun on tottunut tekemään liharuokia, vähän kädettää kasvisruokasapuskat. Tiedän oikein hyvin että probleemi on vain omasta laiskuudesta kiinni. Niinpä eiuudenvuodenlupauksena päätin alkaa etsimään hyviä kasvisruokia ja pitää ainakin kerran viikossa kasvisruokapäivän. Jos hyviä reseptejä löytyy, postaan niitäkin tänne (olisipa Nigellalla kasvisruokakirja). Ja jos jollakulla on jo pistämättömiä ideoita niin otan ilolla vastaan.

Alla yksi ihanista sarjoista River Cottagen kommuunipuutarhan perustamisesta. Ensimmäisessä perustetaan puutarha, toisessa hankitaan siat, kolmannessa pelastetaan omiksi munijoiksi munatehtaan kanoja, jotka olisivat joutuneet pölkylle, koska tuottavuus laskee yli kaksivuotiailla kanoilla (ja jotka kotioloissa minuvat vielä ainakin viisi vuotta) ja niin edelleen. Aivan viimeistä osaa ei You Tubesta löytynyt, joten teurastamovaihetta pelkäävät voivat huoletta katsoa videot. Suosittelen, suloisia kylmiä väreitä, positiivista kademieltä ja liikuttumista luvassa.










4 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Mekin katsottiin näitä kolme kappaletta teemalta!! Tosi hyvä sarja. Sit mentiin lähikauppaan eikä siellä ollut mitään muuta kuin perusvalikoimaa eli tehotuotettua lihaa. :(

Ispiroiva sarja siltikin ja tehtiin lupaus, että pyritään taas ostamaan vastuullisemmin. Pitää kai mennä isompaan markettiin, et löytäisi enemmän vaihtoehtoja. Niin ja lähikauppiaalta pitää tietysti aina kysyä, et miks niillä ei ole luomulihaa jne. myynnissä. :)

Anna kirjoitti...

Kun muutetimme Helsinkiin, talomme pihalle tuli kerran kuussa nuori tilallinen myymään luomutuotteitaan, lihaakin sai tilata. Nykyisin hän ei enää kierrä missään koska se ei ollut kuulemma kannattavaa, mikä harmi! Pitäisi perustaa ruokapiiri, tai ajella itse tiloille ruokaostoksille.

Lasipalatsin maatilatorilta löytyy kaikenlaista kivaa, ihana paikka.

http://www.lasipalatsi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=184

Lisää River Cottagea löytyy osoitteesta: http://www.factualtv.com/videos/river-cottage/1

Niitä katsellessa on vilahtanut tämä sunnuntai sitten :) Ts. oikein mukava sunnuntaipäivä.

Nimetön kirjoitti...

Olispa pitäny katsoa. Ehkä 80-luvulla jotkut kaupunkilaiset eri puolilla Suomea keräsivät porukkaa, kävivät vuoronperään maatiloilla ostoksilla. kukin varmaankin suoran tilasi tuottajalta, mitä tarvitsee. Sitten niistä ei enää puhuttu. Idea on hyvä. Ekologisuus menee miinukselle, jos itse ajaa autolla aina hakemaan. Laiskuuskin vois olla esteenä.
Marke

Anna kirjoitti...

Niin, se laiskuus vihulainen, se se osaa sotkea kaikenlaista.