perjantai 22. huhtikuuta 2011

Hatullinen kukkia

Ystävä soitti minulle tänään sangen kiihtyneenä "Nyt kuule mene ja pyyhi se eilinen postauksesi hetimiten. Siitä saa kuvan että sinä olet ruoan perään kuolaava, reseptisievistelijä kukkahattutäti jolla ei ole mitään muuta kiehtovampaa elämässä kuin kotitalous. Sitäpaitsi minä en suostu olemaan sinun 'ruoasta puhuva' ystäväsi, ettäs tiedät, puhutaanhan me suurimman osan aikaa kaikesta muusta, niinkuin jopa politiikasta ja yhteiskunnasta ja ihmissuhteista, erityisesti ihmissuhteista, ja harrastathan sinä lukemista ja musiikkia ja ties mitä, ruoka on kuule jumankekka sivuosassa meidänkin porukassa".

Selvä. Jotta poistaisin kukat ystävieni hatuista, myönnyin postaamaan hänen lauseensa (tosin kutistin sen kolmannekseen). Ja totean julkisesti että elämässäni on muutakin, kyllä, muutakin, kuin ruoka. Jos se sattumalta jollekin oli epäselvää (epäilen suuresti).

Ystävät ovat elämän suola (anteeksi ruokatermi).


6 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Uuah. Kirvelevät haavoissa?

Onneks meillä on kaiken mässytyskeskustelun lisäksi paljon hyvää työ-taide-käsityöläis-hippijee asiaakin puhuttavana niin ei tartte annoskateuskeskusteluilla päiväkahveja pilata ;)

Anonyymi kirjoitti...

Hmmm. Uskotaan. Jotain muutakin....
Kuuntelen toisella korvalle Edelmanin virsiä. En oikeastaan ymmärrä, miksi ne on niin suosittuja. Tosi monotonisia. En kyllä pidä Vesa M Loiristakaan. Ovat liian epämonotonisia. Maku(!)asioita

Anna kirjoitti...

Pörrö, ei kirvele, hauskuuttaa vain :)

Anna kirjoitti...

Anonyymi, sepäse, makuasioita on niin paljon, myös sen määrän suhteen että mikä on paljon tai ei.

Aino M. kirjoitti...

Minä en ainakaan saanut tuosta aikaisemmasta postauksesta tai mistään muustakaan Annan postauksesta tuollaista kuvaa. Höpsistä tollaisille puheille! :)

Anna kirjoitti...

Aino, kiitos. Mutta edelleenkin, ystäväni halusi pitää vain puoliani, niinkuin ihanien ystävien kuuluukin, ettei ihmiset saa minusta värää kuvaa :)