Kiitos pähkinöistä

Tsah tsah, yksi kaksi, kuuluuko? Onpas ollut täällä hiljaista, mutta muuten ei. Kolmet messut takana ja ne menivät kaikki reilusti yli odotusten. Ensi viikonloppuna vielä yhdet messut Korjaamolla ja koko viikon kauhia kiire tehdä tuotteita sinne myyntiin. Se varasto jonka pelkäsin liian suureksi on nyt mennyt kuumille kiville. Kiva että on kiire, yrittäjän sydän hyrrää, pähkinöitä talven varalle.

Tiedän että alkuvuosi on aina kovin hiljaista aikaa, kauppa käy hitaasti, myös jälleenmyyjillä, eli tilauksia ei satele sieltäkään suunnasta. Toinen hiljainen aika on kesälomakausi. Näistäkin kausista pitää selvitä maksamalla kaikki juoksevat kulut, siksipä joulu tuo henkireiän tallentaa pennosia näille hetkille. Ihana tunne kun stressi vähenee sitä mukaa kuin jemmatilin summa kasvaa. Tietoa että selviää kuivista kausista.

Ihmiset usein kyselevät ettenkö keksisi jotain muuta työtä näille hiljaiselon päiville, mutta totuus on se että on ihan kiva löysentää tahtia välillä. Aikaa varastojen täydentämiseen tulee olla myös, uusien ideoiden kehittelyyn ja kokeiluihin. Jos koko ajan olisi tasainen menekki, en ehtisi tehdä noita tuikitärkeitä asioita.

En ole ehtinyt tehdä uusia maalaussarjoja pitkilleen, niihin olenkin varannut alkuvuoden päivät, aion nautiskella ja maalailla, kehitellä jonkinlaista näyttelykuviota, katsoa minne pensseli vie. Kokemuksesta tiedän että jos minulla on oikeasti aikaa maalaamiseen, aloitan suunitelluista ja luonnosteluista, sitten pää alkaa jylläämmään omiaan, uusia ajatuksia, kuvia, värejä ja ideoita alkaa pulppuamaan. Tämä flown tila on ihana. Ihana! Siihen ei ole usein aikaa, se vaatii muutaman viikon maalausrauhan. Mutta nyt olen karsinut kalenteristani alkuvuoden tähän. Tunne on kuin odottaisi jotain kivaa matkaa, tuntematonta ja kiinnostavaa.

Sitä kun ajattelee niin kylläpä ilostuttaa.

Kiitos kaunis kaikille myyjäis- ja joululahjaasiakkailleni. Olette ihania!



Kuva Cheesburgerilta, taas kerran.