sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Yksi luksus

Eräässä kokkiohjelmassa tähtikokki rakasti jotain raaka-ainetta niin että kertoi sen olevan se asia jonka hän ottaisi mukaan autiolle saarelle. Jos siis saisi sen yhden asian. Siitä lähtien minä olen satunnaisesti pohtinut minkä ruoka-aineen itse haluaisin saada säänöllisesti jos joutuisin sille autiolle saarelle.

Eilen illalla nukkumaan mennessä kysyin belgialaiselta mieheltä minkä olisi hänen valintansa Vastaus oli heti ettei yhtään mitään, eihän kukaan jaksa samaa ruoka-ainetta kauaa. Nii-in siinäpä juuri se pointti, vastasin, tätä pitää pohtia syvemmin. Olen ajatellut että trooppisella saarella olisi varmasti hedelmiä, ja mahdollisesti jopa hunajaa, niin että makeat asiat olisi niillä hoidettu (olin hylännyt ensimmäisen automaattisen ajatukseni, suklaan). Suolaa varmasti saisi kuivatettua vedestä, hitaasti kyllä, mutta aikaahan olisi ruhtinaallisen paljon. Voisi olettaa myös että kasvispuoli hoituisi jollakin tapaa, juuria, yrttejä, syötäviä oraita, lehtiä. Kalaa saisi ja varmaan jonkilaista lihaa löytyisi. Perusasiat olisivat kutakuinkin hallussa, että mikä olisi se ns. luksustuote.

Belgialainen mies vastasi sitten että ottaisi sikaperheen. Viisasta kyllä, mutta olisiko juuri sianliha se mitä hän kaipaisi. Meinaan että tämä pohdinta käydään nyt tyystin kulinaariselta kannalta, ettei mitään järkisyitä kuten säilytystä tarvitsisi miettiä. Itse olin nimittäin päätynyt juustoon tai voihin joilla rikastaisi makuja. Leipä oli juuri jäänyt häviölle päässäni. Mies vastasi että ottaisi sitten maustelaatikon. Siihen vastasin että ajattelepa jos onkin huono päivä ja kamala myrsky, eikä pääse ruoanhakuun, sinäkö sitten söisit niitä mausteita? Minulla olisi sentään kimpale kermaista juustoa käsissä. Käytännöllisenä miehenä keskustelusta katosi oitis kiinostavuus koska ensin asiasta vietiin hauskuus kun järkisyitä ei tarvinnut pohtia ja sitten niitä kuitenkin toisaalta kummallisesti taas piti. Ajatus oli sen tien turhauttavan turha, ajanhukka. Hän vastasi ottavansa mukaan kookospähkinöitä.



Minkä ruoka-aineen sinä ottaisit?


4 kommenttia:

Jenni kirjoitti...

Olemme myös pohtineet tätä huolellisesti ja kyllä se on valkokaali, vihannesten kuningatar.

anna kirjoitti...

Aijai miten kiva kuulla että asiaa on pohdittu tarkoin muuallakin :)

Kaali on kyllä hyvä valinta.

Tein pari päivää sitten ensimmäistä kertaa Miilunpolttajan kaalia, spaghetin korvasin ryöpätyillä nauhaksi leikatulla kaalilla. Se oli paljon paempaa kuin spaghetilla, yllätys ja ihastus. Sivumennen sanoen siis.

Minna kirjoitti...

Minä olen jättänyt ruokapohdinnat toisille ja miettinyt säännöllisesti jo vuosien ajan kuinka saisi pidettyä järjen päässä ja ajan kulumassa eristysvankeudessa.

Jos ei olisi mitään mukana

- kehittelisin yksityiskohtaisia neulehommia kaikile tuntemilleni ihmisille

- yrittäisin muistaa kaikki elämäni aikana tuntemani ihmiset


Jos olisi vain ja ainoastaan

- yksi kirja, kuinka monella tapaa sen pystyisi lukemaan? Mitä painottaen? Opettelisiko ulkoa?

- pelikortit, kehittelisikö itse pelejä? Mitä kaikkee?

(PS: Ruuista saarella: juusto olis hyvä, mutta sen pitäis ehkä olla edam)

anna kirjoitti...

Autiosaaripohdinnoissani mietin myös tuota lukemisasiaa, että ottaisinko kirjan, mikä kirjan, ja mitenkä kallisarvoinen siitä tulisi. Olisiko parempi ottaa paperia ja kyniä ja kirjoittaa itse.

Eristysvankeutta olen sivunnut myös ajattelemalla että jos vankeus olisi jotain Kiina-Papillon luokkaa, olisi onnellisinta tulla hulluksi mahdollisimman pian. Sen jälkeen saattaisi olla hyvinkin rikas maailma.

Mietitkö neulehommia jos heräät yöllä ihmettelemään? Minä usein maalaan ajatuksissani.