Uusi

Jotain maagista on aina vuoden vaihdossa. Tunne että vanha jää taase ja jotain uutta, puhdasta ja ihanaa on edessä kokonaisen vuoden verran. Pää kihisee suunnitelmia, ideoita ja aatoksia. Lupauksia en tee, enkä suuria päätöksiäkään, kunhan pohdiskelen uusia kujeita. Ihan innostaa kaikki.


Oikein hyvää uutta vuotta ihanaiset ystävät, täynnään uusia aatoksia, ideoita ja iloa!

Ja kiitos kaunis käynneistä ja kommenteista!

Sain muistoja

Olipa ihana joulu! Kauhea kiire kuitenkin siihen saakka kun juna lähti Helsingistä kohti Kuopiota. Mutta sillä hetkellä aloitin joulunauttimisen. Minulla oli ystävältä lainattu elokuva, tietokone ja kunnon kuulokkeet. Asemalta ostin evääksi 14 palan sushipakkauksen. Katselin elkouvaa omassa hiljaisessa kuplassani ja nautiskelin erityisen herkullista ja tuoretta sushia (kokeilkaapa vaan sitä aseman uutta sushikioskia). Kuopiossa oli sauna lämmin ja tee haudutettu, lakanat käyneet pesun jälkeen ulkona hakemassa ihana raikkaan tuoksun ja kirjoja oli haettu kirjastosta vino pino. Nautiskelin illan autuaana. Seuraavana päivänä siivoiltiin ja leivottiin rauhakseltaan, belgialainen mies tuli junalla joka oli perinteisesti parisen tuntia myöhässä. Ja loppujoulu meni samalla rauhallisella nautiskelukaavalla, mukavasti ystäviä ja sukulaisia tavatessa.

Sain joululahjaksi ihania lahjoja, kahdesta pitää mainita*. Sain siivouksen (jonka itse tilaan joltain siivousfirmalta haluamanani kiirejaksona, ah!) ja tädiltäni muistoja; elektronisen valokuvakehyksen jonka kanssa tuli muistitikullinen ihania kuvia elämäni varrelta. Dioilta poimittuja lapsuuskuvia joita en muista koskaan nähneeni. Olen katsellut setin läpi moneen kertaan. Aina yhtä ilahtuneena. Iso kiitos tädille vielä kerran!

Minä ja mamá kesämökillä

Minä ja iloinen mekko

Minä oikealla ja serkkuni vasemmalla. Näyttää hauskalta, kesältä ja ihanalta.

*) Sain myös kolmannen kivan lahjan. Sen annoin itse itselleni: joululoman. Yrittäjänä loma ei ole niin itsestään selvä asia. Kun olen poissa pari viikkoa työpaikalta, jää tilipussikin puolta laihemmaksi ja joulumyynnin jälkeen varastotkin ammottavat tyhjyyttään. Mutta pitää akutkin välillä ladata hyvällä omatunnolla. Niinpä lojuilen kotosalla villasukat jalassa, syön joulusuklaiden jämiä (ja kenties jo maistan uuden vuoden suklaita...) ja luen kirjoja kirjan perään. Eilen vähän pitkästyinkin jo (ja soitin puhelun belgialaiselle miehelle töihin että on vähän tylsää...). Mutta tänään maistuu taas lueskelu ja pikkupuuhastelu, perjantain menúta suunnittelen, katselen tallennettuja sarjoja telkasta. Ei ole ikävä töihin vielä, ei. Lomailu on aika ihanaa joulun jälkeenkin.

Maustetta jouluun

Pähkäilen jouluruokia. Kuten aina joulun alla mietin uusia kivoja reseptejä, selailen keittokirjoja, kahlailen netissä, maistelen kuvitteellisia makuja ja yhdistelmiä, vertailen ja mietin minkäs noista ottaisi kokeiluun. Ja sitten lopulta, ja joka kerta, joulupöydästä löytyy kuitenkin ne samat perinteiset. Koska ne vaan on ne oikeat jouluruoat joita ilman joulu maistuisi väärältä. Vähän voi alkupaloissa kokeilla uutuuksia, ja ehkä jälkiruokaosastollakin. Mutta pääruokapöydässä sitten ne samat 'pakolliset' ihanat. Leipomisessa sama kuvio, pitää saada torttuja ja korvapuusteja, mamá tekee jokajouluisia taatelikakkuja. Jos vielä jotain uutta leipoisi kaiken muun ruoan lisäksi, ei sitä kukaan jaksaisi syödä, ei edes ajatella syövänsä.

Yksi kokeilu on jäänyt kuitenkin, muuttunut perinteiseksi ihan salakavalasti. Alkupalapöydässä pitää perinteisesti olla pasteijoita, jauheliha-riisi-, tai kinkkutäytteellä. Viime vuosina olen tehnyt täytteen marokkolaisella kierteellä ja mausteiset maut sattuvat jotenkin kivasti suuhun. Pasteijat ovat hyviä myös kylminä, kiva tarjottava glögin kanssa joulutervehdyskyläilijöille.

Mausteiset karpalo-lihapasteijat:

Taikina:
250 g leivontamargariinia tai voita
4 dl vehnäjauhoja
n. 1 1/2 dl vettä

Täyte:
200g jauhelihaa (nauta-sika)
1 dl jäisiä karpaloita
2 tl kanelia
0,5 tl kardemummaa
3 rkl fariinisokeria
suolaa ja pippuria

1. Nypi kylmä voi ja jauhot muruseokseksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Anna vetäytyä jääkaapissa parin tunnin ajan ennen leipomista.
2. Paista jauheliha ja mausta reilulla kädellä, täytteen tulee olla makeahkoa ja mausteista.
   
3. Lisää lopuksi jäiset karpalot, ota huomioon että kirpeys taittaa makeutta.
   
4. Leivo taikina pyörylöiksi ja taiteile täyte kahden pyöreän taikinalättysen väliin.
   
5. Voitele munalla ja paista 200° uunissa kullanruskeiksi.
   
6. Tarjoille lämpiminä ja kevyellä tomusokerihunnulla koristeltuina.

Nam

Joulutunne

Kun lunta alkoi tupata Helsinkiin sain vakavan joulunnekohtauksen viikoiksi. Olo oli harras, iloinen, kaikki tuntui tunnelmalliselta, ihanalta odotukselta. Polttelin kynttilöitä toisensa perään ja ostelin innoissani täydennyksiä. Ihastelin valkoista kauneutta ja odotin joululomaa. Sitten tuli Kiire ja sen myllerrykseen katosi hartaus ja joulutunne. Ajatelin häviytynyttä tunnetta viime viikolla työhuoneellani, enkä saanut enää sen liepeistä otetta. Ei ollut enää aikaa kaikille joululahjoille mitä olin ajatellut, olin jopa suunnitellut kerrankin tekeväni oikein pitkän kaavan joulusiivouksen, eikä sitäkään ehtisi. Harmitti. Jouluilo oli karannut jonnekin ihan muualle.

Torstai-iltana kotibussissa pitkän työpäivän jälkeen sain lahjan. Bussiin tuli puolivälissä reittiä äiti kaksosrattaiden kanssa, kirkkaan pinkkeihin toppahaalareihin puetut pikkutytöt olivat 3-4-vuotiaita. Kun bussi lähti matkaan alkoivat lapsoset laulaa. Kauniilla kirkkailla äänillä he lauloivat ällistyttävän virheettömästi Heinillä härkien kaukalon. Uudelleen ja uudelleen. Vannon että silllä hetkellä herkistyi koko bussi, ilmapiiri muuttui ihan käsissä. Joulutunne valtasi sen tien ainakin minut. Hymyilytti ja herkistelin.

Parjantaina oli viimeinkin aikaa siivota kaiken kiireen jälkeen. Siivosin kunnolla mutta en perinteisen joulusti, se riitti tähän hetkeen ihan mainiosti. Laitoin kynttilöitä palamaan taas, puhtaat lakanat sänkyyn, pesin lattiat perinteisella Tolulla, pakkasin joululahjoja. Illalla huomasin että joulutunne oli mukanani edelleen.

Tänään olen suunnitellut vatsa kurnien joulumenyytä. Ihan fiiliksissä. Enpä olisi voinut parempaa bussimatkaa tehdä. Ihana lahja joulun hengiltä. Minulla on joulutunne!

Ho-ho-ho, I'm back!

Kylläpä oli Kuopiossa kuulkaas kylmää. Ja kaunista. Illalla ajelin ystävien luolta pimeässä ja ihastelin valkeina hohtavia puita. Kimalsivat uljaina ajovaloissa. Eipä ole luonnon glamourissa voittamista. Tästä aasinsillasta käyn seuraavaksi: Rantakoski Designsin Glamour on ihanasti kiinnostanut lehdistöä viime aikoina. Junamatkan aikana on sopivasti aikaa ladata uusimmat kuvat tänne. Laitoin Kuopiossa lataamaan, kenties Helsingissä ne on jo paikoillaan. Onneksi on myös kirja mukana. Ja herkulliset eväsleivät.

Fit-lehti, joulukuu 2010.

Ilta-Sanomien Plus-liite 11.12.2010, aukeama yllä ja alla.

Joulukuun Suosikki

En ehtinyt hankkimaan lauantain Ilta-Sanomia Rantakoski Designsin leikekirjaan, jos sinulta löytyy Plus-liite, laittaisitko viestiä. Sen postituksesta luvassa kiva vaivan palkka!

Myyjäistunnelmia

Katajanokan Naisten joulumyyjäiset menivät loistavasti, paljon odotettua paremmin. Heti ensimmäisenä päivänä menivät kaikki Clint Eastwood-pyyhkeet loppuun ja klo 19 jälkeen myyjäisten sulkeuduttua suuntasin työhuoneelle tekemän niitä lisää. Seuraavana päivänä loppuivat John-pyyhkeet, ja taas työhuoneelle. Yöllä sitten höyryttelin ja pesin pyyhkeet. Tämä toistui joka päivä maanantaita lukuunottamatta. Mukavaa kun kauppa käy. Erityisen mukavaa että taas tuotteeni toivat hymyjä kasvoille ja tiedän joulupukin kontissa olevan osuvia lahjoja.

Tämän viikon olenkin sitten painanut hurjan märän lisää pyyhkeitä ja ommellut pussukoita ensi viikonlopun myyjäisiin Jyväskylässä. Ei ole päässyt oikein nukkumaan, mutta ei haittaa, tiedän että myyjäisten jälkeen koittaa ihana rauha (vain muutamia tilauksia jonossa, normityöaika siis). Eilen jännäsin pääseekö Transpoint ajoissa noutamaan myyjäistuotteet joita ilman ei oikein auttaisi osallistua. Tulivat he, reilusti myöhässä, mutta laatikot ovat jo perillä, eli voin huokaista helpotuksesta.

Naisten joulumessuilta löysin vanhan ihkun tuttavuuteni Nastapimun ihanuuksien lisäksi kaksi uutta hauskuutta:

Maria Oroksen hurmaavat huovutetut sorminuket

Menin näistä ihan pähkinöiksi, niin hauskoja, ihania ja yksityiskohtaisia ovat pikkiriikkiseen kokoonsa nähden. Piristystaso nousi huimasti, minua nauratti yksityisesti pitkin päivää kuin muistin mitä ihanaa laukussani on.

Toinen hauskuus olivat naapuripöytäläiseni Anoppi ja Miniä jotka olivat tehneet aivan ihastuttavia ja ilmavan keveitä ikkunakransseja kana- tai katiskaverkosta ja koristelleet ne kauniisti kierrätyskoristuksilla; korunosia, rintarosseja, kristalleja, iäkkään sukulaismiehen verstaan ihania mikättimiä (muttereita, vietereitä ja tiesmitä), lukkoja, oikeita helmiäkin yms. Eräs kranssi koristautui yhdeksällätoista kimaltavalla sormuksella. Kranssit sopivat kauniisti myös seinälle, oveen, tai pöydälle. Ihana ekologinen ja kaunis idea. Omalta osaltani kranssit jäivät ostamatta koska kissanomistajana en voi ripustaa mitään roikkuvaa-heiluvaa taloon... Mutta jotenkin olohuoneen ikkuna näyttää nyt kumman tyhjältä. Ei se ennen myyjäisiä siltä näyttänyt. Onneksi anopilla ja miniällä on Tapiolassa verstas josta kransseja voipi käydä ostamassa. Molemmat ovat myös kivoja ihmisiä joiden avulla viisi myyjäisppäivää tuntuivat paljon lyhkäisemmiltä.

Nappikauppaa

Caramel

Glamour

Nastapimusta voittekin lukea viime vuoden postaukseni täältä. Tämän vuoden hankintaani en voi vielä paljastaa koska lahjan saajan täytyy yllättyä. Editoin sen tänne joulun jälkeen.

Siispä pakkaan tavarani ja suuntaan kohti juna-asemaa ja Jyväskylän myyjäisiä. Ystäväni Minna tulee avukseni ja vietämme siinä sivussa hauskan tyttöjen viikonlopun, luvassa on siis naurua, rupattelua, kikatusta ja hössötystä. Ihanaa, luvassa parhain viikonloppu!

Valmista tuli

Kookoskanakeitto porisee hellalla ja maha kurnii. Odotan lämpöistä tuoksuvaista keittokulhoa jonka kannan törkeästi sohvalle, kaivaudun torkkupeitteen alle, katselen Master Chefin eilisen jakson ja nautiskelen kiireettä talvisesta lohturuoasta. Sitten painun pehkuihin. Kiireinen viimeinen päivä takana ja kaikki hommat valmiina. Tilaukset toimitettu ja messupaikka valmiina huomista varten. Helpotuksen huokaus.

Siinä ne on rivissä viimeisetkin, 36kpl kauneuslaukkuja ja meikkipusseja.

Voi kun kivat rivit ja pinkat. Oli melkein vaikeaa pakata pusseihin, postipaketteihin ja laatikoihin.

Huomenna alkavat Katajanokalla Naisten joulumyyjäiset, kiva tunnelma oli jo paikan päällä, niin jouluinen ja puuhakas. Kaikki somistivat pöytiään tohinalla. Sormia syyhyttää neuleen aloittaminen ja kielellä maistuu sen hauskan miehen kotitekoinen suklaa jota toivottavasti on myynnissä tänäkin vuonna.

Jouluisesta asiasta toiseen, Rantakoski Designsin Facebook sivuilla on joulukuussa jokaisella viikolla jouluarpajaiset, klikatkaa oikealla olevaa linkkiä ja osallistukaa. Tämän viikon voittajalle lähtee kirkkaan vihreä Clint-pussukka.