perjantai 29. tammikuuta 2010

Rentouttavia ääniä

Jotkin äänet kietovat minut kummalliseen pumpuliin. Olen siitä usein iloinen, joskus se on rasite. Aikaisemmin mainitsin miten äänikirjat vaivuttavat lapsuuden satujen lukemisen autuuteen. Mutta myös muut äänet, ehkä oudotkin, pystyvät siihen.
  1. Ilmastointi. Työhuoneelleni saatiin kesän alussa toimiva ja tehokas ilmastointi, siitä lähtee aika kova tasainen humina, se on ihanaa. Rauhoittava matala hurina joka saa hyvään mielentilaan maalaamista varten.
  2. Itsepalvelupesulat joissa vierailimme usein Belgiaan muutettuani (meillä ei aluksi ollut pesukonetta, lienee tavallista koska itsepalvelupesuloita on joka kulmalla). Sinne oli ihana mennä istumaan, pyykkiä pyörittelevien surraavien koneiden ääreen. Tuijottaa kirjavia pyörteitä, kuunnella veden loiskumista, nuuhkia hyviä puhtaan pyykin tuoksuja. Pakollinen rentoutumishetki. Lähdin pesulasta aina uutena ihmisenä.
  3. Aallot. Kortejoki (kesämökki) on ihanista ihanin juuri aaltojen äänien takia, kuulen ne avoimesta ikkunasta koko yön läpi, nukun maailman parhaita unia. Joskus ne liplattelevat vienosti ja joskus syöksyvät räyhäten rantakiville, molemmat, ja kaikki välivariaatiot, aina aivan yhtä hyviä. Mökki kököttää niemellä suuren järven selän rannassa, harvoin on peilityyntä.
  4. CD:ltä takkatuliääniä jonka räiskeessä nukahdan usein yöunille (tiedän miten naurettavalta kuulostaa mutta minulla toimii täydellisenä nukuttajana, vannon että tunnen tulen lämmönkin). Samaten aaltojen CD-ääniä, mutta välissä lokit kirkuvat ja sumutorvet tuubavat, sinällään mukavia ääniä, mutta ei silloin kun on vaipumassa unten maille (soveltuu muihin rentoutushetkiin).
  5. Pienessä Brysselin kaksiossamme nukahdin usein miehen tasaiseen tietokoneen näppiksen näpyttelyyn, turvallinen unettava ääni minulle.

Tänään työhuoneella surraa aamusta iltaan pesukone, uudet pyyhkeet pesussa. En mahda mitään kun alkaa nukuttamaan, sohva torkkupeittoineen vetää puoleensa. Ilmastoinnin hurina, pesukoneen tasainen louskutus, ja olen valmis käpertymään unten maille. Kestän päivän mittaan pari koneellista mutta näin illan pimetessä, ja ties kuinka monennen koneen puhistellessa, alan jäädä tappiolle. Ajatukset tahmovat ja pensseli hidastuu. Pitäisiköhän ottaa pienet unkat...


"Sleep - a natural and normal process for babies and savages"


Hauska artikkeli, Mechanics Illustrated, elokuu 1941. Klikkaamalla kuvaa saat sivun suuremmaksi ja tästä klikkamalla kaikki sivut.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kortejoen aallot tietenkin yhteinen lempiääni
Kun olen sängyssä ja kuuntelen keittiöstä askartelun (lue tiskaamisen ym työn ääniä) ja vaimeaa puhetta. Kylläpä nukahtaa äkkiä ja jos herää johonkin kovempaan ääneen, heti nukahtaa taas
Nukahtamismusiikki on kans kivaa, mutta nauhuri, jolla soitin aikoinaan, rämähtää kun nauha loppuu niin kovasti, että herää säikähtäin.
Koiran ääntelyä, kun se nukuu ja jahtaa saalista ja on painautuneena jalkaani vasten ja lämmittää ihanasti.
Myrskyn ja sateen ääniä, kun ite olet ulkokuistilla. Ukkonen ja salamat extraa. Muistatko kun kerran pelasin pasianssia ulkopöydällä kun myrsky alko ja kortit levis ympäri maailmaa

Anna kirjoitti...

Muistan myrskun joka heitti kortit. Myrskyn äänet on minustakin ihania.